keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Lähes neljästäkymmennestä pilotista kuuteen pilottiryhmään

Talvi alkaa vihdoin kääntyä kohti kevättä ja ensimmäiset leskenlehdet ja muuttolinnutkin on jo nähty. Myös Omaolossa ollaan pikkuhiljaa siirtymässä seuraavaan vaiheeseen. Sosiaalihuollon palveluarviot pääsivät beta-vaiheeseen maaliskuussa (https://palveluarvio.omaolo-beta.fi) ja seuraavia beta-versioita rakennetaan kovalla tohinalla. Beta-vaihe vaatii pilottiorganisaatioilta taas uudenlaista asennoitumista, sillä pitkälti ammattilaisvoimin tehdystä testauksesta asiakastestaukseen ja oikean potilasdatan käsittelyyn siirtyminen on kriittinen vaihe kohti tuotantokelpoista julkaisua. Lisäksi beta-vaihe tuo mukanaan siirtymisen yksittäisistä pilottiprosesseista ja -ympäristöistä kohti yhtä, yhteistä Omaolo-palvelua. Beta-vaiheessa myös pilottien suunnittelemat yhteiset toimintamallit ponnistetaan ensimmäistä kertaa kunnolla.
  
Omaolo Beta 0.1: Sosiaalihuollon palveluarviot
ODA-hankkeen 14 organisaatiossa on valittu yhteensä 38 pilottia, jotka on jaettu palveluprosessien ja Omaolo-palvelussa käytettävän sisällön perusteella kuuteen pienryhmään: satunnaisen palvelutarpeen, satunnaisen hoidon tarpeen, koordinoidun hoidon ja palvelun tarpeen, suun terveydenhuollon, määräaikaistarkastusten sekä pitkäaikaissairauksien seurannan pilotteihin. Näissä ryhmissä pilotit ovat työstäneet mm. yhteisiä palveluprosesseja ja Omaoloon tulevia sisältöjä säännöllisesti yhdessä. Pienryhmissä työskentely on mahdollistanut avoimen tiedon jakamisen ja kokemuksien vaihtamisen. Kaikkien ei tarvitse testata kaikkea, vaan hyväksi havaittuja käytäntöjä on voitu mallintaa toiseenkin organisaation sopivaksi.

Yhteistyö ei ole ollut täysin kivutonta monestakin syystä. Olemme tottuneet tarkastelemaan prosessejamme ja asiakas- ja potilastyössä tarvittavaa tietosisältöä siilomaisesti lähinnä vain oman organisaation tai palvelualueen näkökulmasta. Niinpä olemme kokeneet ajoittain lähes tuskallisia hetkiä, kun yhteisiä malleja ja toisiinsa sopivia palasia ei vain ole meinannut löytyä. Jo pelkästään terveyden- tai sosiaalihuollon sisällä meillä on lukuisia erilaisia toimintamalleja ja käytäntöjä esimerkiksi lainsäädännön tulkinnasta, puhumattakaan siitä, miten paljon työtä vaatii aidon sote-integraation tekeminen. Piloteillamme on kuitenkin valtava määrä tahtotilaa ja osaamista, joiden avulla toimintamalleja ja sisältöjä on saatu yhdenmukaistettua ja järkevöitettyä. Siitä annamme hanketoimiston puolesta piloteillemme isot kiitokset ja selkääntaputukset.

Pilottien keskinäinen yhteistyö on korostunut myös palautteen yhdenmukaisessa keräämisessä ja sen prosessoinnissa. Palautteiden ja muutostoiveiden hallinta on vaatinut organisaatioiden käyttäjätuesta vastaavilta ammattilaisilta säännöllistä keskinäistä kommunikointia ja sopimista. Tämäkin malli kehittyy kokemuksen ja mallista annetun palautteen perusteella. Keskeneräisyyden ja epävarmuuden sietäminen korostuu tällaisessa kehittämisen mallissa, jossa olemme päättäneet tehdä asioita alusta asti itse, ottaen lähinnä vain opiksi aiemmin tehdyistä ratkaisuista.

Kaikki 38 pilottiamme ovat tehneet pitkän matkan yksittäisten palveluprosessien nyky- ja tavoitetilan kuvaamisesta yhteisten, kansallisten toimintamallien rakentamiseen. Pilotit ovat päässeet tarkastelemaan Omaolo-palvelujen käyttöä niin yksittäisten, organisaatiokohtaisten sisältöjen kuin pienryhmien yhteisten sisältöjen kautta ja näillä opeilla käännämme katseet pikkuhiljaa kohti yhtä, yhtenäistä, kansallista Omaolo-palvelua.

Teksti: Leena Latva-Rasku, ODA-hanketoimisto

keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Kiireellinen apu jokaiselle Suomen asukkaalle

Nälkä on viheliäinen vaiva. Länsimaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ongelmat vatsan kurnimisen kanssa rajoittuvat lähinnä saatavuuteen ja oikean ajankohdan löytämiseen. Kotona kokattu eettis-ekologinen ravintopommi on se mikä siintää arkisessa mielessä optimaalisena ratkaisuna vatsan kolkkoon olotilaan, mutta joskus on myönnettävä taipuvaisuuteensa ravinnonsaannin helppouteen ja nopeuteen. Kiire altistaa kaikenlaisille impulsseille, joita voi hoitaa petollisen helposti suoraan kännykän sovelluksella. Ruoan valinta, tilaaminen ja maksaminen käyvät käden käänteessä. Vaivalloisin vaihe on mahdollinen nouto suoraan jonon ohitse. Tämänkin vaiheen voi optimoida valitsemalla kotiinkuljetuksen, jolloin pizza tuodaan kotiin asti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys on melko erilainen pelikenttä kuin moderni ja urbaani ruokahuolto. Perusperiaatteet sote-päivystyksessä ja ravinnon saamisessa ovat kuitenkin samat. Kummassakin kyseessä on yksilön perustarve, jonka tyydyttämiseen on olemassa jokin järjestelmä. Ensihoitopalvelu, sosiaalipäivystys, ilta- ja kiirevastaanotot sekä yhteispäivystykset ovat viritettyjä vastaamaan kiireellisiin sosiaalisiin ja terveysongelmiin, jotka eivät voi odottaa seuraavaa arkipäivää ja silloin tarjolla olevaa laajempaa kattausta. Ruoka-analogiaan palaten, keskellä yötä iskevään nälkään ei ole tarjolla samaa valikoimaa, kuin lounasaikaan on tarjolla.

Sosiaali- ja terveysalan päivystysjärjestelmä nojaa muutamaan peruspilariin, joiden perusteella ihmiset päätyvät palveluiden pariin. Terveysongelmissa hätänumeroon 112 soittavat saavat hätäkeskuspäivystäjän toteuttamassa riskinarviossa asianmukaisen avun, joka oli vuonna 2017 noin 750 000 kertaa ensihoitoyksikön hälyttäminen soittajan luokse. Ammattilaisten tekemän hoidon tarpeen arvion perusteella noin kolmannes tehtävistä päättyy kuljettamatta jättämiseen, useimmiten siksi, että terveydentila on selvitetty ja tarvetta päivystykselliselle hoidolle ei ole. Toinen peruspilari on omatoiminen hakeutuminen päivystysvastaanotolle, jossa hoidon tarpeen arvio tehdään paikan päällä. Jonottamista mahdollisesti seuraava tieto, että oma ikäväksikin koettu vaiva hoituu muilla keinoin kuin päivystyksellisesti, on kaikkien kannalta ikävä tilanne. Siksi tarvitaan kolmatta keinoa palveluiden pariin ohjaamiseksi. Tällaisia palveluita tarjotaan paikallisesti kiireellisten sosiaali- ja terveyspalveluiden puhelinneuvonnan ja enenevissä määrin erilaisten digitaalisten ratkaisujen kautta.

Omaolo tuo Suomen asukkaille mahdollisuuden selvittää terveydentilaansa omatoimisesti, uusimpaan tieteelliseen tietoon perustuen ja laajan ammattilaisjoukon asiantuntemuksella rakentamalla järjestelmällä. Päivystyspalveluiden arkeen sillä on potentiaalisesti todella positiivinen vaikutus, kun ihmisten omahoitoa voidaan tukea ja automatisoida, säästäen päivystyspalveluiden rajallisia resursseja niille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Kuitenkaan kaikkea ei jätetä vain digitaalisten järjestelmien varaan vaan jatkossa Suomessa saa entistä paremmin yhteyden sosiaali- ja terveydenhuollon päivystykseen. Tätä varten Päivystysapu 116 117:n ensimmäiset pilottiprojektit ovat jo käynnissä.

Päivystysapu 116 117 palvelee kiireellisissä sosiaali- tai terveysongelmissa, jotka eivät ole hätätilanteita. Hätätilanteissa paras apu löytyy hätänumerosta 112. Mutta kun henkilö haluaa yhteyden päivystykseen tai vaikkapa terveyskeskuksen ilta- ja viikonloppuvastaanotolle, paras apu löytyy osoitteesta Päivystysapu 116 117. Osoitteesta, koska kyseessä ei ole vain kansallinen puhelinnumero 116 117, vaan palveluun liitetään myös Omaolo- ja Virtuaalisairaalan päivystystalo –projekteissa syntyviä digitaalisia palveluja. Päivystysapu 116 117 on tulevaisuudessa maakuntien toteuttama palvelu, jolla on kansallisesti yhtenäinen palvelulupaus. 

Suomen sosiaali- ja terveysalan päivystysjärjestelmä on huippulaadukas, mutta keittiömme on valitettavan kiireinen. Uusia ”tilauksia” otetaan vastaan ja kaikki ne hoidetaan – ajallaan. Uusien teknologioiden hyödyntäminen tuo mahdollisuuksia myös tämän järjestelmän kehittämiseen. Omaolo-palvelulla ihmiset voivat puuttua oireisiin jo niiden alkaessa hiipimään, hoitaen niitä omatoimisesti kotoa ja apteekeista löytyvillä keinoilla ja tarvittaessa saada yhteyden päivystysjärjestelmään päivystysapu 116 117:n kautta, jossa terveydenhuollon ammattilainen neuvoo ja auttaa, tarvittaessa ohjaten päivystyspalveluiden pariin tarkempia tutkimuksia ja hoitoa varten. Tämä säästää rajallisempia, kuten kotiin tuotavia palveluja. Vaikka pizzalähetin voi nälkäänsä tilata, niin ensihoitajan tai kotipalvelun avun saavat ne, joiden tilanne on vakava ja jotka eniten järjestelmämme apua tarvitsevat. 


Lue lisää Päivystysapu 116 117:stä osoitteesta http://alueuudistus.fi/paivystysapu-116117


Teksti: Viljami Hätönen, projektikoordinaattori, Päivystysapu 116 117, Sosiaali- ja terveysministeriö


perjantai 16. helmikuuta 2018

Sosiaalihuollon palvelut Omaolossa

Usein sotesta keskusteltaessa korostuvat terveyteen liittyvät palvelut. Kuitenkin Omaolon kehittämisessä sosiaalihuolto on ollut erittäin vahvasti mukana alusta alkaen, niin uusien palveluiden kuin pilottikohderyhmien kautta. Ja mikä parasta, usein ei edes erotella terveys- ja sosiaalipuolen palveluita vaan haetaan parhaita ratkaisuja asiakkaan tilanteeseen, oli kyseessä terveyteen, elintapoihin tai muuhun hyvinvointiin liittyvät asiat.


Omaolossa voit mm.


  • selvittää, oletko sinä tai läheisesi oikeutettu liikkumista tukeviin palveluihin, henkilökohtaiseen apuun tai omaishoidon tukeen. Voit myös selvittää, oletko läheishoitaja eli hoidatko läheistäsi ilman virallista omaishoitajastatusta. Kyseisten palveluarvioiden kautta saat palautteen, kannattaako sinun aloittaa työläs hakuprosessi. Luonnollisesti vastauksen ollessa puoltava, saat neuvoja, miten aloittaa hakuprosessi ja mitä prosessissa tapahtuu. Mikäli tulos on kielteinen, saat ohjauksen lähelläsi toimiville muille tahoille, mm. kolmannen sektorin toimijoille, jotka tarjoavat tukea ja apua tilanteessasi. 
  • tehdä hyvinvointitarkastuksen, jonka kautta saat kokonaisvaltaisen kuvan tilanteestasi.   Hyvinvointitarkastus yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä suun hyvinvoinnin näkökulmat ja tuottaa analyysin kokonaistilanteesta sekä terveyteen- ja hyvinvointiin liittyvistä riskeistä. Saat myös ehdotuksia toimenpiteistä hyvinvoinnin parantamiseksi ja tilanteen vaatiessa ohjauksen tarvittavan avun piiriin. Hyvinvointitarkastusta ollaan testattu mm. pitkäaikaistyöttömien kohderyhmässä moniammatillisten tiimien voimin. 
  • ottaa käyttöön hyvinvointivalmennuksia elin- ja elämäntapamuutosten tueksi. Omaolo ohjaa sinua valitsemaan juuri omaan tilanteeseesi sopivia valmennuksia mm. hyvinvointitarkastuksen tulosten perusteella. Voit myös valita valmennuksia perustuen omaan arvioosi tai mielenkiinnonkohteisiisi. Terveysvalmennusten lisäksi Omaolosta löytyy myös muuhun hyvinvointiin liittyviä valmennuksia.
  • tehdä suunnitelman joko itse tai yhdessä ammattilaisen tai ammattilaisten kanssa. Omaolon suunnitelma kokoaa yhteen kaikki palvelusi riippumatta siitä, missä asioit. 
  • täyttää esitietolomakkeita sekä perheesi nykytilannetta kartoittavia lomakkeita mm. kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastuksia varten. Terveystarkastukset voidaan antamiesi tietojen perusteella räätälöidä perheesi tarpeiden mukaan ja mahdollisesti raskaan perhetilanteen helpottamiseksi tuoda esimerkiksi perhetyön palveluita tueksesi.

Varsinaisia sähköisiä hakemuksia sosiaalihuollon palveluista Omaolossa ei ole, sillä näitä löytyy sähköistettynä jo useimmilta asiakastietojärjestelmätoimittajilta ja hakemukset ovat jo valmiiksi kytketty sosiaalihuollon päätöksentekojärjestelmiin. Olemmekin hankkeessa kannustaneet sosiaalihuollon palveluprosesseja kehittäviä organisaatioita selvittämään oman asiakastietojärjestelmätoimittajansa kautta sähköisten hakemusten käyttöönottoa osana prosessien uudistamista ja siten saamaan asiakkaan näkökulmasta koko palveluprosessin sähköistettyä.

Omaolosta löytyy siis palveluita aina yksittäisen tilanteen arvioinnista, suunnitteluun sekä palvelun toteuttamiseen. Palvelun antamat suositukset ovat tieteelliseen näyttöön ja uusimpiin kansallisiin ohjeistuksiin perustuvia ja ne ottavat aina käyttäjän antamat tiedot huomioon. Tavoitteena on ollut varmistaa, että hakuprosessiin lähtevät asiakkaat ovat todennäköisesti oikeutettuja haettuihin palveluihin eli työtä voidaan kohdentaa ns. oikeisiin tapauksiin. Samaan aikaan ollaan edistetty lainsäädännön yhtenäistä tulkintaa.


Teksti: Leena Latva-Rasku, Jonna Piiroinen, ODA-hanketoimisto

tiistai 16. tammikuuta 2018

Kohti liikkuvaa maalia - oppeja ison kansallisen projektin matkan varrelta

Siitä tuntuu olevan ikuisuus, kun Kuntaliiton Karri Vainio kuskasi meidät espoolaiset katsomaan, mitä Hämeenlinnassa oli kehitelty sähköisten omahoitopalvelujen saralla. Tunnistimme heti, että tässä olisi paikka laajempaan kuntien väliseen yhteistyöhön. Sitran ja Duodecimin tuella Hämeenlinnassa otettiin myöhemmin käyttöön minunterveyteni.fi palvelu. Se oli ODA:n esiaste, ensimmäinen karvalakkiversio.

Nyt tuosta visiitistä on kulunut kohta neljä vuotta. Kukaan meistä Hämeenlinnassa aikanaan käyneistä ei aavistanut, mitä oli edessä. Tänään olen ison kansallisen, hallituksen kärkihankerahoitusta saavan digiprojektin omistaja. Takana on suuritöiset rahoitushakemukset ja hankintaprosessit, lukuisia työpajoja, kokouksia ja valmennuksia. Parhaillaan kumppanimme koodaa kuumeisesti Omaolo -palvelutuotteita. Tuotteita on konseptoitu 14 kunnan ja kuntayhtymän ja yli 30 pilottiprosessin tarpeisiin. Kaikkea tätä on tehty samaan aikaan, kun Sote-uudistus mullistaa rakenteet, toimintatavat ja vastuut, ja kun tulevaisuus on epävarmempi kuin koskaan urani aikana.

Mitä olen oppinut?
Luen parhaillaan Aleksander Stubbin kirjaa Alex ja sen innoittamana kolme pointtia. Enemmänkin voisi keksiä, mutta kolme riittäköön.

1. Perinteinen IT -hankintaprosessi, ns. vesiputousmalli ei sovellu tilanteeseen, jossa halutaan yhdessä kehittää innovatiivisia ratkaisuja eikä ole mahdollista eikä viisastakaan määritellä lopputulosta etukäteen. Käytimme hankinnassa työkoetta, jossa arvioitiin tiimien osaamista ja kykyä tuottaa toimivia ratkaisuja rajatussa ajassa. Se oli toimiva tapa.

2. Yksi + yksi on enemmän kuin kaksi. Isoissakin kunnissa digipalvelujen kehittäjät ovat olleet varsin yksin. ODA -konsortiossa kehittäjät eri puolilta Suomea ovat löytäneet toisensa. Olemme tutustuneet toisiimme valmennuksissa ja lähipäivinä, rutiinikokoukset hoidetaan etäyhteyksien kautta. Porukka on pysynyt yllättävän hyvin kasassa. Monet naurut on naurettu, mutta myös isketty päätä seinään, turhauduttu ja kiukuttu. Enää kukaan ei luule, että tässä vain otetaan käyttöön valmis tuote, vaan ihan oikeasti me teemme sitä itse, ketterän kehittämisen menetelmin, yrityksen ja erehdyksen kautta.

ODA-projektipäälliköt VSSHP:n pilottiin tutustumassa
3. Monet sosiaali- ja terveystoimen prosessit ovat kaoottisia, niitä ei ole kuvattu ja niissä on luvattoman paljon asiakkaan tarpeista riippumatonta vaihtelua. Pilottitiimit ovat kuvanneet ja uudistaneet sekä vakioineet asiakasprosessejaan Lean -oppien mukaisesti. He ovat saavuttaneet merkittäviä parannuksia jo ennen ensimmäistäkään IT -ratkaisua. Parhaimmillaan digitalisaatio kääntää prosessin kokonaan uuteen asentoon. Meidän ammattilaisten on yllättävän vaikea päästää irti vakiintuneista tavoista ja ajattelumalleista. Innovaatioita voidaan vauhdittaa kuulemalla huolella asiakkaiden toiveita ja näkemyksiä sekä altistamalla itsemme muiden ulkopuolisten ihmettelylle. 

Projektin rahoituskausi päättyy tämän vuoden syksyllä, mutta kehittäminen jatkuu uusissa rakenteissa. Tulevat maakunnat ottanevat omistajuutta, yhteistyö Virtuaalisairaalan ja Kelan kanssa tiivistyy ja itse kehittäminen siirtyy vastaperustetun valtakunnallisen SoteDigi yhtiön vastuulle. Mutta loppujen lopuksi ihmiset tekevät tulokset. On tärkeä ylläpitää tässä projektissa syntyneet kontaktit ja toimivat mallit sekä jatkaa tiivistä toiminnan ja IT:n yhteiskehittämistä!

Teksti: Tuula Heinänen, ODA-projektin koordinaatioryhmän pj.

torstai 21. joulukuuta 2017

Suuri kiitos kuluneesta vuodesta ja rentouttavaa joulun aikaa!

Viimeisiä päiviä ennen joulua ja vuoden vaihdetta mennään, vaikka tuntuu että juurihan vuosi vaihtui. Vuosi 2017 ei ole ollut ODA-projektissa helppo vaan täynnä erilaisia haasteita. Osa on ollut omissa käsissämme, mutta esimerkiksi lainsäädännön viivästymiset ovat asioita, joihin emme pysty vaikuttamaan. Toisaalta vuoteen mahtuu paljon onnistumisia, ja on hyvä keskittyä hetkeksi nauttimaan niistä, vaikka työtä onkin paljon edessä.

Voimme olla erittäin ylpeitä saavutuksista, jotka olemme yhdessä saaneet aikaan. ODA1 eli Kustannus oy Duodecimin tuottama älykäs, päivittyvä tietämyskanta pyörii pilotissa ja kaikki yli 30 alueellista pilottiamme ovat saavuttaneet toiminnallisen valmiuden. Toiminnallisia muutoksia, jotka parantavat palvelua asiakkaan näkökulmasta, on toteutettu useita kymmeniä. 16 pilottia testaa jo uusia Omaolo-palveluita ja loput saadaan pyörimään täydellä teholla heti alkuvuodesta, jolloin alkaa myös työn syntetisointi eli kansallisten ratkaisujen hakeminen. Odotettavissa on varmasti erittäin mielenkiintoinen ja vauhdikas vuosi 2018!

Suuri kiitos tästä vuodesta ja yhteistyöstä kaikille projektin toteuttajille, yhteistyökumppaneille ja tukijoille. Nyt levätään hetki ja ensi vuonna jatketaan Omaolo-palvelun ja ODA-projektin parissa taas täysillä!



maanantai 18. joulukuuta 2017

Työkyky-tiimistä tukea työllistymiseen ja hyvinvointiin

Olemme Porvoossa valmistautuneet noin vuoden verran ottamaan käyttöön ODA-projektissa kehitettävät palvelut pitkäaikaistyöttömille porvoolaisille. Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat olleet Porvoossa, kuten valtakunnallisestikin, korkealla tasolla viime vuosien ajan. Työttömyys on inhimillisen haitan lisäksi merkittävä kustannus yhteiskunnalle. Työttömyydellä on vahva yhteys terveyden ja hyvinvoinnin ongelmiin. Erot kuolleisuudessa työttömien ja työllisten välillä ovat merkittävät. Voimmeko omilla digiajan hyvinvointipalveluilla ehkäistä työttömyyden pitkittymistä ja samalla säästää veroeuroja?

Porvoon kaupungille työttömyys aiheutti alkuvuonna 2017 keskimäärin lähes 740 000 euron kustannukset kuukausittain. Pitkäaikaistyöttömät käyttivät vuonna 2015 neljä kertaa enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita kuin vastaavan ikäiset muut porvoolaiset. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi tulevat Te-palvelut ja työttömyysturvan kustannukset.

Pilotissa olemme todenneet, että liian monen porvoolaisen työttömyys pitkittyy ja toimintakyky alenee, samalla kun työtön käyttää useita eri sote- ja te-palveluja päällekkäin. Työtön työnhakija turhautuu ja ammattilaisten aika valuu hukkaan. Prosessimme nykytilan kuvauksessa todettiin, että osa asiakkaista pyörii sattumanvaraisesti palvelujärjestelmässä. Sekavasta alkutilanteesta huolimatta käynnistimme Työkyky-tiimi kokeilun.

Työkykytiimi on kokoontunut elokuusta lähtien. Tiimissä ammattilaiset ohjaavat asiakkaita oikeaan työ- ja toimintakykyä lisäävään palveluun. Kunnianhimoiseksi tavoitteeksi asetimme tiimiin tulevien asiakkaiden työttömyyden pitkittymisen ehkäisyn sekä asiakkaiden toimintakyvyn parantamisen. Siihen nähden olemme vielä alkutaipaleella. Virta pitkäaikaistyöttömyyteen on kääntynyt laskuun lähinnä työllisyyden parantumisen takia. Työmarkkinatuen kuntavastuun piiriin kuuluvien määrä on edelleen korkealla tasolla.

Kokeiluun on syksyn aikana osallistunut noin 50 asiakasta. Kaikille asiakkaille on löytynyt vastuutyöntekijä ja jatkopolku. Asiakkaan kokonaistilanteen katsominen sekä yksi vastuutyöntekijä aiemman kolmen sijaan säästävät merkittävästi työaikaa ja parantavat asiakkaan palvelua.

Työllistymisen esteet ovat moninaisia eritasoisista terveys- ja päihdeongelmista matalaan itseluottamukseen

Työttömyyden taustalla olevien syiden työstäminen asiakkaan kanssa lisää mahdollisuuksia palata työelämään. Tiimin ammattilaiset osaavat kohdata ja auttaa myös erittäin vaikeassa asemassa olevia asiakkaita. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluita kehittämällä voidaan tukea asiakkaan toimintakykyä, vaikka työllistyminen ei olisikaan realistinen vaihtoehto.

Tiimin kokemusten perusteella palveluita kehitetään enemmän asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Joulukuun alusta alkaen työttömien pilotissa toimii sosiaaliohjaaja, joka kehittää työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointia osana työkokeilua. Uudenlaisen palvelun avulla asiakas voi edetä kohti työllistymistä tai muuta hänelle sopivaa palvelua.

Lähtökohdat kehittämistyölle ovat hyvät. Työkykytiimiin osallistuvat ammattilaiset lähes kaikista keskeisimmistä työttömien palveluista. Työttömyyden kehitys näyttää tällä hetkellä valoisammalta kuin vuosiin, mikä ehkäisee tehokkaimmin työttömyyden pitkittymistä. Porvoossa tilanne on vielä muuta Uuttamaata parempi. Kaupunki on panostanut pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen palkkatuella ja työllisyyspalveluja on kehitetty pitkäjänteisesti.

Hyvinvointitarkastus motivoi kuntalaisia pitämään huolta omasta hyvinvoinnista

Porvoon osahankkeessa ovat työttömien lisäksi opiskeluterveydenhuollon ja äitiysneuvolan pilotit. Teemat ovat osin yhteiset, sillä myös lapsiperheille ja nuorille vanhempien työttömyys on merkittävä hyvinvointiriski. Toiminnan muutos on hyvässä vauhdissa ja siihen osallistuu terveydenhoitajia, lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia, Te-toimiston asiantuntijoita sekä johtoa.

Uskomme, että uusilla digitaalisilla palveluilla voimme tarjota kuntalaisille nykyistä enemmän tietoa ja mahdollisuuksia toimia oman hyvinvoinnin ja työllistymisen eteen. Eniten säästöä voidaan saada päällekkäisiä palveluja käyttävien kuntalaisten palveluissa.

Teksti: Mervi Makkonen, Porvoon Oda-hankkeen projektipäällikkö

tiistai 28. marraskuuta 2017

Mitä mieltä hengitystieinfektio-oirearviosta?

Helsingin ODA-projektissa pilotoidaan kaikkia ODA:ssa kehitettäviä palveluita oirearvioista hyvinvointisuunnitelmaan ja valmennuksiin. Tavoitteena on uusien sähköisten palvelujen avulla parantaa sosiaali- ja terveystoimialan palvelujen tuottavuutta, asiakaskokemusta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Pilotointi tehdään kahdella terveysasemalla ja ensimmäisenä pilottina aloittaa oirearvio.

Saimme alkusyksystä mahdollisuuden yhteistyöhön Metropolia ammattikorkeakoulun viiden hengen terveydenhoitajaopiskelijaryhmän kanssa. Innokkaat opiskelijat tarvitsivat aiheen innovaatio/kehittämisprojektiaan varten ja me sotessa ja ODA-hankkeessa tekijöitä haastattelemaan asiakkaita ja työntekijöitä. Lähdimme yhdessä suunnittelemaan haastattelukokonaisuutta, jossa kerätään tietoa oirearvion käytettävyydestä ja ymmärrettävyydestä.

Tästä yhteistyöstä syntyi raportti, jonka havaintoja lainaan tässä kirjoituksessa. Opiskelijat jalkautuivat kolmelle terveysasemalle viikolla 41 ja viettivät kullakin yhden päivän. Terveysasemat valittiin sen mukaan missä vaiheessa ne ovat sähköisen asioinnin käyttöönotossa. Yksi asema on toteuttanut THK eli Terveys- ja hyvinvointikeskustoimintamallia, johon liittyy oleellisena osana sähköinen asiointi, viime joulukuusta. Toinen on aloittanut THK-toimintamallin kanssa syyskuussa ja kolmanteen se on vasta tulossa. Kaikki Helsingin 25 terveysasemaa siirtyvät THK-toimintamalliin vuoden 2018 loppuun mennessä.

Opiskelijoilla oli mukanaan tabletit, joiden avulla asiakkaat ja työntekijät pystyivät täyttämään oirearvion demoversion ja kertomaan siitä mielipiteensä. Lisäksi he täyttivät sähköisen palautelomakkeen. Opiskelijat olivat paikalla klo 9-15 terveysaseman odotustiloissa ja työntekijöiden luona. Kolmen päivän aikana saatiin vastauksia yhteensä 144 henkilöltä, joista asiakkaita oli 110 ja työntekijöitä 34.

Vastaajia oli kaikista ikäryhmistä välillä 18-70+ vuotta. Vastanneista vain 11 % ei käyttänyt lainkaan internetiä. Kysyimme myös muiden sähköisten palveluiden käytöstä, esimerkkeinä verkkopankki, jota käytti 83 % vastaajista, Kanta.fi 58 % ja Kela.fi 52 %. Helsingin sähköistä asiointi.hel.fi palvelua käytti 41 % vastaajista. Vastaajilta kysyttiin myös miten he haluaisivat asioida terveysasemalla. Lähes yhtä paljon halusi asioida sähköisesti 40 % ja puhelimitse 44 %.

Oirearvion käytön helppous oli yksi kysymyksistä ja siinä vastaukset jakautuivat seuraavasti:

Oirearvion käytön leviämistä edesauttava tekijä on suositteluhalukkuus. Vastanneista 84 % koki oirearviopalvelun hyödylliseksi ja 91 % suosittelisi sitä muille. Asiakkaat kommentoivat, että hyvin toimivaa ja apua antavaa palvelua suositellaan, kun taas ohjelman toimimattomuus johtaisi vastakkaiseen mielipiteeseen.

Seuraavaksi poimintoja vastaajien suullisista kommenteista, jotka myös kirjattiin ylös. 

Asiakkaiden mielestä
”Jos miettii, onko tarve hoitoon, niin silloin tästä palvelusta voi olla apua”
"Hyvä idea, ei tarvitsisi heti soittaa terveysasemalle tai lähteä turhaan jonottelemaan."
"sähköinen yhteydenotto hyvä, koska voi keskittyä kuvailemaan oireita kaikessa rauhassa. Puhelimessa menen monesti lukkoon, ja hoitajillakin on aina puhelimessa kiire"
"olisi hyvä, jos oirearvion kautta saisi lääkärinajan"


Ja henkilökunnan mielestä
"Helppokäyttöinen, hyviä kysymyksiä. Odotan innolla, koska saadaan toimintaan oikeasti"
"sujuvoittamaan työskentelyä"
”Kuva nielusta hurjan näköinen, mutta hyvä.”
”Oirearviosta tuleva alkuinfo lääkärille olisi hyvä juttu.”


Tässä on joitain poimintoja ensimmäisestä kyselystä asiakkaille ja henkilökunnalle. Koko raportti on luettavissa pikapuoliin. Tulemme huomioimaan nämä havainnot ja kommentit osana kehittämistyötämme, jotta saisimme oirearvioista mahdollisimman hyvin sekä asiakkaita että ammattilaisia palvelevan työkalun. Työmme siis jatkuu ja kaikki käyttäjiltä saatava palaute on tärkeää.

Teksti: Tiina Markkula, Helsingin ODA-hankkeen projektipäällikkö