torstai 30. kesäkuuta 2016

ODA osallistaa asiakkaan

”Kun uutta tulee, sen tulee olla työntekijän näkökulmasta käytäntöä palvelevaa kehittämistä. Jos työntekijä kokee, että kehittämistyö ei näy käytännössä, se turhauttaa työntekijää. ODAn kanssa on kuitenkin toisin”.

Näin sanoo sosiaalityöntekijä Kaisa Kuusikko, joka on tehnyt sosiaalityötä vuodesta 2000 lähtien vammaispalveluissa. Kaisa osallistuu ODA-hankkeessa kehittämistyöhön ja toiminnallisten muutosten läpivientiin. Kaisa näkee, että sote-yhteistyön kannalta ODA antaa paljon mahdollisuuksia, ja tuo entistä enemmän myös sosiaalipalveluiden tekemää työtä näkyväksi terveydenhuollon rinnalle.

ODAssa asiakkaan ääni tulee työskentelyssä entistä paremmin kuuluviin. ODA-palvelut nopeuttavat, helpottavat ja selkeyttävät asiakkaan asiointia sosiaalipalveluissa; asiakas on aidosti oman asiansa asiantuntija ja nykyistä aktiivisempi toimija omassa asiassaan.

Kuvassa esiintyvä henkilö ei liity tekstiin.
”Kun nyt menemme asiakkaan luo tekemään palvelutarpeen arviointia ja laatimaan palvelusuunnitelmaa, emme välttämättä tiedä asiakkaasta muuta kuin sen, mitä hänen lähettämässään hakemuksessa ja lääkärinlausunnossa lukee. Se ei ole kovin paljon”, Kaisa sanoo. ”Ihanteellinen tilanne on, jos tulevaisuudessa asiakas on ODA-palveluita hyödyntäen tehnyt itse hyvinvointitarkastuksen ja arvioinut hyvinvoinnin arvion avulla mahdollisuuttaan saada esim. henkilökohtaista apua. Asiakas on etukäteen miettinyt tilannettaan ja toimintakykyään sekä valmistautunut työntekijän tapaamiseen. Asiakas ja työntekijä voivat yhdessä tehdä tarkennukset asiakkaan palvelutarpeen arviointiin ja palvelusuunnitelmaan. Asiakas osallistuu asiansa läpikäyntiin huomattavasti enemmän kuin pelkästään tunnin kotikäynnillä.” Uudenlainen tapa toimia edellyttää sekä työntekijän että asiakkaan sitouttamista, tukemista ja ohjaamista uuteen työskentelytapaan.  
ODA-palveluiden kehittämisellä ja käyttöönotolla ei ole tarkoitus korvata asiakkaan ja työntekijän face to face -kontaktia. Ne ovat uusia, nykyaikaisia palveluita perinteisten rinnalle. ODA-palvelu antaa suuntaa-antavan toimintasuosituksen asiakkaalle, mutta lopullinen päätöksentekovastuu on edelleen työntekijällä. ”Sosiaalipalveluiden arvioinnissa ja päätöksenteossa huomioidaan koko ihmisen elämä ja hänen elinympäristönsä.  Asiat ovat usein hyvin monisyisiä, kaikki kytkeytyy kaikkeen. Asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaiseen kartoittamiseen tarvitaan henkilökohtaista kontaktia asiakkaan ja työntekijän välillä. ” 

ODA osallistaa asiakkaan, ja Kaisan mielestä myös työntekijän: ”ODA on hyvä mahdollisuus jakaa ja levittää hyvät käytännöt valtakunnallisesti. Tätä mahdollisuutta ei jätetä käyttämättä!”

Tekstin kirjoittanut Ulla Hietala, ODAn projektisuunnittelija, Oulu

keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Projektipäällikön maailmasta

ODA-projektin toiminnallista muutosta toteuttaa yhteensä 15 projektipäällikköä. Arkipäivän todellisuutta on se, että kollegat sijoittuvat pitkin poikin Suomea. Ei voi kävellä käytävän toiseen päähän kysyäkseen, miten teidän pilotin viestintäsuunnitelma jaksaa tai olitteko missä vaiheessa ajatelleet kaivaa palvelumuotoilun työkalupakin esille. Ryhmän tukea todella kaipaa, kun rahoituksen ehtona olevat työajanseurantasäännöt eivät aukea ja tekniset lyhenteet eivät muistu mieleen.
Kuitenkin meidän kaikkien silmissä näkyvä tuike, usko omaan tekemiseen ja parempaan palveluun on niin vahva, että lyhyenkin hetken verran keskustellessamme tapaamisten lomassa löytyy yhteinen sävel. Iloisen kirjava joukko on ollut kokoontumassa aina, kun siihen on suotu mahdollisuus. Yhdessä olemme parantaneet maailmaa projektiin kuuluvan toiminnallisen muutoksen valmennuspäivillä ja vaihtaneet kuulumisia Terveydenhuollon ATK-päivillä.

Hyvinvointia muille ja itselle

ODA-palvelujen myötä kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa halutaan lisätä. Yhteiset tapaamiset tarjoavat myös projektipäällikölle itselleen tilaisuuden parantaa omaa hyvinvointiaan kaikilla osa-alueilla. Vaikka työni päätteen ääressä on fyysisesti kevyttä, kohtaan työssäni psyykkistä kuormitusta jatkuvasti tulevan uuden tiedon omaksumisen muodossa. Tällaista työtä kutsutaan tietointensiiviseksi. Tietointensiivisten työtehtävien kuvataan oleva vastuullisia, haastavia ja projektikohtaisia (www.tyoturva.fi). Kuulostaa tutulta. Tietointensiivisen työn sanotaan vaativan tekijältään kykyä työskennellä itsenäisesti mutta myös hyviä yhteistyötaitoja. Niin vaatii, kun kollegat ovat kaukana mutta tapaamme kuitenkin viikoittain linjoilla.

Itse koen kuuluvani ikään kuin kahteen työyhteisöön. Toinen työyhteisöni on ympärilläni fyysisesti ja tuki on tarvittaessa saatavilla nopeasti. Yhdessä on kirottu muotoseikkoja, jotka hidastavat asioita silloin kun itsellä on hyvä vauhti päällä, koettu epävarmuutta työnteon mielekkyydestä, puitu onnistumisia ja menetyksiä. Korvaamaton lähituki, sanoisin. Toisen työyhteisöni koen olevan henkinen tuki ja muodostuvan niistä ihmisistä, jotka puurtavat pilottien päällikköinä tässä muutosta hakevassa projektissa. Kummankin yhteisön anti on ollut työhyvinvoinnilleni suurenmoinen.

Ei ole yllätys, että työpaikoillaan hyvinvoivat ihmiset tekevät hyvän tuloksen. Työhyvinvointia positiivisena tilana kuvataan myös käsitteellä ”työn imu”. Sitä voisi luonnehtia tarmokkuudeksi, omistautumiseksi ja työhön uppoutumiseksi. Sen syntymiseen tarvitaan organisaation ja työntekijän myönteistä vuorovaikutusta. Omasta jaksamisestasi huolehtimalla vaikutat myös työyhteisösi hyvinvointiin. (www.tyoturva.fi)


Haluankin toivottaa kaikille projektipäällikkötovereilleni, hankkeen parissa työskenteleville ja kanssakulkijoille rentouttavaa kesää. Alkuvuoden aikana on otettu sen verran monta ketterää digiloikkaa, sprinttiä ja spurttia, että on tärkeää lepuuttaa mieltä ja kehoa riittävästi saadakseen syksyllä parhaat tulokset toimintakykyarviosta. Aluksi kannattaa luonnostella hyvinvointisuunnitelma kesälle; tee nykytilan arvio ja lähtötason mittaukset huolella: mahtuvatko viime kesän vaatteet vielä päälle ja onko arvoa eli rahaa ostaa uudet. Muista minimoida lämpiminä päivinä nestehukka. Suorita mittaukset loman jälkeen muutoksen todentamiseksi (Big Data). Työtehtävien vuoksi tutustu seuraavaksi hyvinvointivalmennuksen aihealueeseen kuuluvista sovelluksista niihin jotka tukevat liikunnan lisäämistä, painonpudotusta ja terveellistä ruokavaliota, ihan vain asiakasnäkökulman saamiseksi.

Tekstin on kirjoittanut Marja Nieminen, Espoon osaprojektin projektipäällikkö

Lähteenä käytetty Työterveyslaitoksen ja Työturvan nettisivuja.

torstai 9. kesäkuuta 2016

Vuosikontrolli kuudessa viikossa tai kuudessa päivässä – kummanko valitset?

Digitalisaatio ja sähköiset palvelut koetaan vielä varsin etäiseksi asiaksi terveydenhuollossa. Kun sähköisten palveluiden mahdollisuuksista puhutaan, kuulemme usein vastaväitteitä siitä, ettei se tietokone osaa minua hoitaa ja että potilaana tarvitsen kontaktin minua hoitavaan tahoon. Olemme siinä täysin samaa mieltä. Terveydenhuollon ammattilainen pitää voida tavata aina, jos siihen on aidosti tarvetta.

On kuitenkin paljon potilaita, jotka haluavat hoitaa asiansa silloin kuin heille sopii. Ei vain varata vastaanottoaikoja, vaan hoitaa omaa terveyttään sähköisiä palveluita hyödyntäen. Jos voimme tarjota heille oikea-aikaisia ja toimivia sähköisiä palveluita, vapautamme vastaanottoaikoja niille ihmisille, jotka niitä aidosti tarvitsevat. Samalla terveydenhuollon ammattilaisten rautainen osaaminen kohdentuu niihin tilanteisiin, jolloin heidän ammattitaitoaan eniten tarvitaan.

Puhelin muistuttaa minua vuosikontrollista. Pitäisi varata aika omalle terveysasemalle. Kello on kuitenkin jo yli neljän. Siirrän muistutusta. Soitan ajanvaraukseen heti aamulla. Linjat tuuttaavat varattuina. Siirrän muistutusta lounastunnille. Silloinkin on ruuhkaa. Jätän terveysasemalleni soittopyynnön. Iltapäivällä puhelin soi. Vastaanottoaika sovitaan kolmen viikon päähän. Saan ohjeen käydä sitä ennen laboratoriossa. Myös verenpaineenseuranta pitää muistaa tehdä ennen lääkärille menoa.


Kuvassa esiintyvä henkilö ei liity tekstiin. Kuvaaja: Pirjo Ala-Hynnilä, Jyväskylän kaupunki.
Terveydenhuollossa moni rutiiniasian hoito perustuu ennalta sovittuihin hoitosuosituksiin. Esimerkiksi verenpainepotilaan verenpaineelle on määritelty tietty raja-arvo, jossa verenpaineen tulisi olla lääkityksen ja hoitosuositusten puitteissa. Jos paineet poikkeavat suosituksesta, tulee lääkitystä ja potilaan itsehoitoa sekä elämäntapoja tarkastella. Näissä tilanteissa potilas tulee kohdata ja keskustella yhdessä siitä, miten hänen hoitoaan voitaisiin muuttaa hänen parhaakseen – eli jutella siitä, millaiseen hoitoon potilas on itse valmis sitoutumaan.

Vastaanottoaika lähenee. Poikkean työmatkallani laboratorioon. Siellä on ruuhkaa. Jostain syystä minun lähetteeni ei ole saapunut. Laboratorion työntekijä ohjaa minut soittamaan uudelleen terveysasemalleni. Puhelimessa asiaa pahoitellaan ja luvataan hoitaa lähete kuntoon. Harmittaa. Lopulta tarvittavat kokeet saadaan otettua. Vastaanottoa edeltävänä iltana huomaan, etten ole kiireen keskellä muistanut tehdä sovittua verenpainemittausta.

Sähköisissä palveluissa teknologia opastaa sinua oikea-aikaiseen hoitoon. Samalla se helpottaa asiointiasi esimerkiksi yksinkertaistamalla vastaanottoaikojen varaamista. Taustalla eri ohjelmistojen pitää kuitenkin tehdä vielä paljon nykyistä enemmän yhteistyötä. Teknologian pitää mahdollistaa se, että tuotettua terveystietoa voidaan hyödyntää lukuisista eri järjestelmistä parhaan mahdollisen hoitotuloksen saavuttamiseksi. Automaattisesti.

Töissä on kiire, mutta lähden sovitulle vastaanotolle. Liikenteessä on ruuhkaa. Kuulen nimeni huudettavan, kun löydän viimein oikean käytävän. Alamme juttelemaan lääkärini kanssa. Kerron, että seuranta on tekemättä. Lääkäri toteaa, ettei vuosikontrollia voida suorittaa ilman seurantatietoja. Hän pyytää minua varaamaan uuden vastaanottoajan. Uusi aika menee jälleen kolmen viikon päähän. Laitan muistutuksen puhelimeeni. Uudella vastaanotolla lääkäri vilkaisee seurantatuloksiani ja antaa helpottavan tiedon. Laboratorioarvot ja verenpainemittaukset osoittavat hoidon olevan tasapainossa. Lääkäri uusii reseptini ja huikkaa: ”Jatka siis samaan malliin ja tule vuoden päästä uuteen kontrolliin.”

Rutiiniasioiden hoito terveysasemalla perustuu aina ensin hoidontarpeen arviointiin. Arvioinnin perusteella potilaalle annetaan vastaanottoaika joko kiireellisenä tai ei-kiireellisenä. Lain puitteissa ei-kiireellinen aika tulee järjestää 3 kuukauden kuluessa yhteydenotosta. Ei-kiireellisissä käynneissä on paljon sellaisia, joissa hoitoalan ammattilainen vertaa manuaalisesti esimerkiksi laboratoriotuloksia hoitosuositukseen. Jos asiat ovat kunnossa, hän ilmoittaa potilaalle: ”Hyvä, jatka siis samaan malliin.” Potilas on helpottunut, mutta pitikö tiedon saamista todella odottaa viikkokausia? Vai voisiko toimintaa jotenkin hioa?


Jyväskylä mallintaa ”omahoidon ohitustietä”


Jyväskylä rakentaa ODA-projektissa mallia, jossa verenpainepotilaan hoitopolku digitalisoidaan. Käytännössä potilaan vuosikontrollin lähestyessä ODA-palvelu muistuttaa seurannan ajankohtaisuudesta ja ohjaa potilasta kirjautumaan järjestelmään. Järjestelmää hyödyntämällä potilas voi saada tiedon terveydentilastaan jopa kuudessa vuorokaudessa.

Järjestelmä ohjaa minut tekemään ensin 4 päivän verenpaineseurannan. Merkitsen aamun ja illan tulokset järjestelmään. Kun seuranta on tehty, järjestelmä ilmoittaa, että minulle on lähtenyt lähete laboratorioon. Laboratorioon voin kävellä vaikka jo seuraavana päivänä. Ilahdun ja menen labraan ennen työpäivän alkamista. Verikokeet otettuaan hoitaja huikkaa, että tulokset ovat nähtävillä järjestelmästä vuorokauden kuluttua. Kirjaudun palveluun seuraavana aamuna työmatkallani. Järjestelmä vertaa seuranta-arvojani ja laboratoriotuloksiani lääkärin kirjaamiin omaa hoitoani koskeviin suositusarvoihin. Kaikki on kunnossa. ”Hyvä, jatka siis samaan malliin”, näyttö ilmoittaa. ”E-resepti on samalla uusittu ja lääkkeet ovat noudettavissa omasta apteekistasi.” Kuusi vuorokautta, 0 puhelua ja 0 vastaanottokäyntiä.
 
Tässä kohdassa nousee vastaväitteitä ja huolia. Entä jos potilaalla ei olisikaan kaikki hyvin? Mitä potilas sitten tekisi? Jäisi hunningolle? Ehei. Järjestelmä ilmoittaisi, että nyt on aika tavata hoitoalan ammattilainen ja ohjaisi potilaan varaamaan ajan. Samalla kirjautumisella potilas vertaisi terveysasemallaan olevia vapaita aikoja omaan kalenteriinsa. Sopivan löydyttyä hän varaisi sen samasta järjestelmästä. Puhelin ei tällä kertaa tuuttaisi varattua hänen korvaansa. Sen sijaan se piippaisi synkronoidessaan vastaanottoajan puhelimen kalenteriin.

Ohituskaista onneen – tai ainakin hyvään hoitoon.  Me Jyväskylässä olemme ideastamme innostuneita. Siispä tuumasta toimeen!

Tekstin kirjoittanut: Keski-Suomen ODA-projektiryhmä

torstai 2. kesäkuuta 2016

ODA – mahdollisuus uudelle ajattelutavalle


Taidamme joutua ohjelmoimaan aivojamme uudelleen. Mitkä ovat ne palvelutarpeet, joita ei voi digitalisoida ODA:lla? Ehkä pääsisimme näin radalle, jossa pystyisimme ratkaisemaan asiakkaiden kasvavien palvelutarpeiden ja niukentuvien resurssien ristiriidan.


Kun onnistumme tässä, asiakkaatkin lisäävät omatoimisuuttaan ja vastuullisuuttaan. Perinteinen ajattelutapa tukee nykyisiä toimintamalleja. Tällöin emme näe hukkaa ja turhuutta, emmekä niiden ratkaisumahdollisuuksia.

ODA tuottaa asiakkaalle ratkaisuja

ODA:n ydin on älykäs päätöksenteon moottori, jonka polttoaineena on Asiakkaan* ja Systeemin* tuottamaa tietoa. Moottorin happi ja ohjausmekanismi on lääketieteellinen tietämys tai sosiaalialan säädökset. Tuloksena on ehdotus siitä, mikä olisi asiakkaan palvelutarpeen ratkaisu ja mitä hänen kannattaisi tehdä. Loikattaisiinko tällä mallilla tämän vuosituhannen palvelumalleihin, kuten verottaja on tehnyt?

Digitalisaatioksi mielletään usein ajanvaraus, esitietojen kerääminen, tiedon tarjoaminen tai mekaaninen hyvinvointiriskiarvio. ODA harppaa paljon pidemmälle, koska se tuottaa asiakkaalle ratkaisuja. Tästä tulee hankkeen nimen A-kirjain, Arvopalvelu. Ammattilainenkin* yhdistelee asiakkaan tietoja ja oman alansa tietämystä ja etenee kysymyksestä toiseen kohti ratkaisua. Samoin tekee ODA. Innovaatiomme on se, että yhdistämme erilaiset asiakastiedon lähteet ja sähköisen älyn.

Olemmeko valmiit uudistumaan?

Innovaation toteutuminen ja toimeenpano riippuu meistä kaikista. ODA:ssa on paljon yhteistyötahoja, hanketyöntekijöitä, päättäjiä ja ammattilaisia. ODA koskee myös suurta määrää asiakkaita. Kaikkien näiden osapuolten yhteisestä tahdosta, rohkeudesta ja ahkeruudesta riippuu, kurommeko kiinni muiden toimialojen digitaalisen etumatkan.

Digitalisaatio ei ole itsetarkoitus. Se on keino, joka tekee mahdolliseksi toimintamallien uudistumisen.

Mielenkiintoinen tulevaisuus tarjolla

ODA tekee monta vallankumousta, joista tärkein on mielestäni asiakkaan roolin vahvistaminen: annamme asiakkaalle yhä enemmän häntä itseään koskevia tietoja (jotka olivat aiemmin Systeemin* arkistoissa) ja älyä (aiemmin Ammattilaisen* päässä), eli annamme ehdotuksia palvelutarpeen ratkaisemiseksi tai elämäntapamuutoksen tueksi.

Asiakkaan* tilanne paranee, kun palveluja on tarjolla 24/7/365. Tuottavuuskin nousee. Tuleeko Ammattilaiselle* YT-neuvottelut? Ei tule. Työ muuttuu sen sijaan mielekkäämmäksi. Asiakas* ratkaise yksinkertaiset palvelutarpeet ODA:lla ja ammattilaiselle jäävät ne vaativat asiantuntijatehtävät, joihin hänellä on osaamista. ODA:lla on älyä, mutta ei viisautta eikä kykyä punnita asioiden merkityksiä ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Ammattilaisen* mielenkiintoisempi tulevaisuus on turvattu. Lopulta Systeemikin* selviää.

Kyse on yhdessä tekemisen liekin säilymisestä. Huolehtikaamme, että uudistumisen ajattelu vahvistuu ja jaksamme puurtaa yhdessä ODA:n valmiiksi.

ODA:n osapuolten roolikuvaus tämän päivän valossa

Asiakas* on ihminen, mökinmummo, nörtti tai kuka vaan. Hän elää omaa elämäänsä ja joskus tarvitsee Systeemin* apua.

Systeemi* on ammattilaisista, tietojärjestelmistä ja organisaatiosta muodostuva vaikeasti hallittava kokonaisuus, joka sekin elää omaa elämäänsä.

Asiakas* kokee usein, että Systeemi* on kasvoton eikä välitä. Systeemi* saattaa puolestaan joskus ajatella, että kumma kyllä Asiakas* ei toteuta sovittuja hyvinvointisuunnitelmia eikä saavuta sovittuja tavoitteita.

Ammattilainen* on hyvää tarkoittava asiantuntija, joka yrittää tehdä parhaansa Systeemin* ja Asiakkaan* moninaisten tarpeiden välisessä ahdingossa.

Tekstin kirjoittanut Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Risto Mäkinen