Moniammatillista yhteistyötä – siitä se on ODA tehty

Moniammatillinen yhteistyö – ajatelkaa, miten kliseinen käsite! Harvoin enää vaivaudutaan miettimään, mitä se oikeastaan on. 

Minulla oli ilo saada konkreettinen muistutus moniammatillisen yhteistyön ytimestä, kun osallistuimme työporukalla suureen vankilapakoon paikallisessa pakohuoneessa (ks. https://en.wikipedia.org/wiki/Escape_room). Idea oli siis lyhykäisyydessään se, että meidän piti ryhmänä vapautua suljetusta tilasta tietyssä ajassa. Tilassa oli useita koodeja, joiden ratkaisemiseksi löytyi erilaisia vihjeitä. Ratkaisujen edetessä oli mahdollisuus löytää myös ulospääsy.

Ennen peliä saimme ohjeita, kuinka kannattaa toimia. Tärkeimmät vinkit olivat: kannattaa jakaa kaikki tiedonjyväset ryhmälle ja kommunikoida koko ajan. Yksin ei pärjää.

Alkuhämmennyksen jälkeen aloimme hoksaamaan jutun juonen. Jos itse löysi jonkun sinänsä merkityksettömän näköisen esineen, toinen saattoi tietää, mihin sitä juurikin tarvittiin. Hyvin pian ryhmäläiset alkoivat ilmoittaa havainnoistaan toisille ja vihjeet tuotiin kaikkien nähtäville. Yhteisen tavoitteen (pako vankilasta) vuoksi jokaisesta onnistumisista iloittiin porukalla. Jokainen laittoi peliin itsensä ja oman osaamisensa ja todellakin: yhdessä oltiin enemmän.

Viime viikkojen aikana olen osallistunut moniin ODA- tapaamisiin eri foorumeilla: on ollut omaa pilottiryhmän tapaamista, valmennusta, sisältöryhmien tapaamista, teknistä ”jumppaa”, hyvinvointitarkastuksen vääntämistä eli jos jonkinmoista siis.

Noita foorumeita ja tuota vankilapakoa pohtiessani tajusin, mistä ODAssa on kysymys parhaimmillaan: moniammatillisesta yhteistyöstä! ODAssa jaetaan tietoa ja kommunikoidaan keskenämme – ei väliä, onko kyseessä Skype vai livenä paikalla. On aivan upeaa olla osallisena tässä huikean osaavassa moniammatillisessa porukassa, jossa mukana on laaja edustus koko sosiaali- ja terveydenhuollon kenttää työntekijoistä johtajiin, samoin teknisiä asiantuntijoita ja lukemattomia verkostoja. Ja yhteinen tavoitteemme on tuottaa asiakkaalle parempia palveluja, jotain enemmän kuin mitä meistä kukaan on aiemmin pystynyt omassa yksikössään tai organisaatiossa tuottamaan. Eipä tällaista mahdollisuutta tule kovinkaan montaa kertaa!

Toistan vielä: kannattaa jakaa kaikki tiedonjyväset ryhmälle ja kommunikoida koko ajan. Yksin ei pärjää.

Jätän avoimeksi sen pääsikö ryhmämme vapaaksi vankilasta vai pitikö meidät pelastaa sieltä. Itse asiassa sillä ei nyt ollut niin isoa merkitystä edes :)


Teksti: Hämeenlinnan pilottiryhmäläinen

 

Epävarmuuden sietoa

Uusi vuosi on alkanut ODA-projektissa vauhdikkaasti ja tulevien viikkojen ja kuukausien aikana tulee tapahtumaan paljon: teknisten tietomallien ensimmäiset versiot valmistuvat kommenteille, ODA-palvelujen sisällöt valmistuvat ja olemme käynnistäneet yhteistyötä toisten kärkihankkeiden kanssa. ODAssa mukana olevat 14 kuntaa ja sairaanhoitopiiriä valmistautuvat käyttöönottoihin ja pilotteihin. Toiminnallinen muutos asiakasprosesseissa on hyvässä vauhdissa.

ODA:ssa monia asioita tehdään eri tavalla kuin ennen. Ketterä kehittäminen tuo epävarmuuden tunteen heti näkyville, koska tuotoksia ja aikatauluja ei voida kiinnittää heti.  Vesiputousmalliseen kehittämiseen verrattuna epävarmuus siis siirtyy aikaisempaan vaiheeseen. Aikaisemmin jännitettiin vasta lähellä deadlinea, että ehditäänkö aikataulussa ja mitä kehitysprosessista tulee ulos. Tuotoksia viedään nopeasti käyttäjille ja reagoidaan palautteeseen.

 

Sovelluskehitystä on tehty nyt noin kuukausi Mediconsultin ja Solitan kanssa. (FHIR) -tietomalleista julkaistaan tällä viikolla ensimmäiset versiot. Niihin voi julkaisun jälkeen tutustua osoitteessa: https://github.com/omahoito/rfc/ Samoin muu ODA-lähdekoodi avoimilta osiltaan julkaistaan jatkossa täällä: https://github.com/omahoito

ODA:n sisältöjenkin osalta työtä tehdään edelleen täysillä. Lääketieteelliset sisällöt eli oirearviot, päätöksentuki ja hoitosuunnitelmapohjat ovat Tietämyskannan toimittajalla Kustannus oy Duodecimilla työn alla. ODA:n omien toimijoiden vastuulla olevia, sosiaalihuoltoon liittyviä sisältöjä työstetään kunnissa ja sairaanhoitopiireissä. Sisältöjen osalta tehtiin ensimmäiset palvelumuotoilukierrokset syksyllä ja näiden palautteiden perusteella on tehty osin isojakin muutoksia. Ammattilaisten palvelumuotoilukierros on juuri käynnistymässä.  

Sisältötyön osalta terveydenhuolto ja sosiaalihuolto ovat hyvin erilaisessa lähtötilanteessa. Terveydenhuollossa on pitkän tutkimustyön tuloksena syntynyt vahvaa näyttöä siitä, että tietty hoitomuoto vaikuttaa tietyllä tavalla tiettyyn sairauteen. Samoin on olemassa hoitosuositukset. Älykkäiden palvelujen rakentaminen on näin eri pohjalla kuin sosiaalihuollossa, jossa vastaavanlaista näyttöä ei ole. Tyhjästä ei kuitenkaan sosiaalihuoltoon liittyvässä sisältötyössä tarvitse lähteä. Sosiaalihuollon ilmiöitä on tutkittu paljon. Tämän vuoksi yhteistyö muiden kärkihankkeiden sekä THL:n ja yliopistojen kanssa on tärkeää, jotta jo olemassa olevaa tutkimustyötä ja siitä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää ODA:n sisältötyössä. Olemme käynnistäneet yhdessä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa eSotet-tutkimusverkoston, jotta saamme parhaan mahdollinen tuen työllemme. Tutkijat puolestaan saavat erittäin kiinnostavaa dataa. Tutkimusverkostoon haetaan uusia tutkijoita koko ajan.

 

Tällä hetkellä on käynnissä runsaasti projekteja, jotka työskentelevät osittain samojen asioiden parissa. Yhteistyö on tärkeää, jotta asiakkaiden näkökulmasta muodostuu loogisia ja saumattomia palveluketjuja. Virtuaalisairaala-hankkeen kanssa on pidetty useita arkkitehtuuriin ja asiakaspolkuihin liittyviä työpajoja. Uusia yhteistyökumppaneita on saatu mukaan, mm. toisista kärkihankkeista. Yhteistekemistä on aloitettu THL:n (Lasten ja perheiden palvelut), Sydänliiton (Neuvokas perhe, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) ja UKK-instituutin (VESOTE, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) kanssa. Lisäksi yhteinen kohderyhmä on tunnistettu I&O-kärkihankkeesta OSSI-hankkeen kanssa.

Vaikka ketterän kehittämisen mukanaan tuoma epävarmuus onkin haastava toisinaan hallita, keinoja sietokyvyn lisäämiseksi on hyvä pohtia joko itsekseen tai porukalla. Jo nyt piloteissa tehty työ on osoittanut meidän olevan oikealla tiellä eli ei siitä pienestä epävarmuudesta pidä olla ihan mahdottoman huolissaan.

 

Teksti: ODA:n hanketoimisto

Sukupuolitaudin oirearviopalvelu verkkoon

Kesä on takana ja monia kauniita muistoja mielessä. Oli rantaa, oli rakkautta, oli huoletonta elämää. Niin. Niin kovin huoletonta. Ei kai liian huoletonta…? ….Äh, stressaa, kutittaa, ahdistaa ja mietityttää. Mutta en kehtaa soittaa terveysasemalle. Se on kuitenkin se rantani rakkaus ja kesäni aurinko, joka siellä vastaa puhelimeen..

Jyväskylä mallintaa parhaillaan sukupuolitaudin oirearviota, jonka myötä oirearvion voi tehdä kätevästi sähköisesti. Oirearvion myötä asiakas saa tarvittaessa lähetteen laboratoriokokeisiin ilman ainoatakaan puhelua tai käyntiä terveyspalveluiden ammattilaisen pakeilla.

Öö, olenko harrastanut suojaamatonta yhdyntää… Jahas, no kyllähän siinä niin taisi käydä. Yhden vai useamman partnerin kanssa? Nooo, kesähän oli pitkä, mutta rakkaus kuumaa vain yhden kanssa.. Ja mitäs oireita onkaan, kutinaa kyllä, näppylöitä ei.. Onko riski ollut tartuttaa muita? Huh, no sitä ei, syksy ja synkeys koitti... Jahas, no tästähän pääsenkin varaamaan ajan labraan! Hyvä, saapahan tämänkin asian pois päiväjärjestyksestä..

Jyväskylän pilotilla halutaan helpottaa asiointia ja parantaa asiakkaiden pääsyä asianmukaiseen hoitoon. Samalla helpolla asioinnilla halutaan nostaa asiakkaiden motivaatiota tehdä testit asian huolestuttaessa omaa mieltä.

- Nykyisellään asiakkaan pitää ensin soittaa hoitajalle ja asioida hänen luonaan. Hoitaja antaa tarvittaessa lähetteen laboratoriokokeisiin oirekuvauksen perusteella. Tämä sama oirekuvaus voidaan sähköistää ja tiettyjen ehtojen täyttyessä palvelu antaa automaattisesti lähetteen labraan. Palvelun kautta pääsee myös varaamaan laboratorioajan, projektipäällikkö Katrianna Rantanen kuvaa.

Laboratoriovastausten valmistuttua ne ilmoitetaan palvelun kautta asiakkaalle. Asiasta tulee erillinen heräte vaikkapa omaan kännykkään. Mikäli laboratoriokokeet ovat negatiiviset, sähköinen palvelu ilmoittaa, että ei syytä huoleen ja muistuttaa ehkäisyn merkityksestä jatkossa. Jos laboratorionäyte on positiivinen, asiakas saa varata itselleen ajan terveydenhuollon ammattilaiselle ja sitä kautta lääkkeet ja ohjeet sairauden hoitamiseen.

Nyt ne tulokset ovat tulleet! Auts, positiivistahan se näytti. Hmm.. Nyt sitten pitää varata aika. Mutta hyvä, täältähän näkee myös oman hoitajan nimen  Tämä ei ole millään lailla tuttu, joten sinne menen. Tästähän saa myös oivan syyn ottaa yhteyttä kuumaan kesätuttavuuteeni. Lähtisiköhän se minun kanssa apteekkiin ja kenties sen jälkeen kahville…?

Palvelu antaa ajantasaisesti tietoa myös mahdollisista tartuntariskeistä ja muistuttaa käyttäjää ehkäisyn merkityksestä esimerkiksi kokeiden tulosten valmistumista odotellessa. Palvelu antaa myös vinkkejä omahoitoon. Jos tulos on negatiivinen, mutta alapää kutisee edelleen, ohjaa palvelu tarvittaessa vaikkapa hakemaan luotettavaa tietoa esimerkiksi hiivatulehduksesta tai limakalvojen hoidosta.

Helppoa, turvallista, nykyaikaista. ODAa odotellessa.

Teksti: Jyväskylän projektiryhmä
 

Pienin kokeiluin kohti ODA-palveluita Espoon lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Kutsumme terveystarkastuksiin kaikki ikäluokan lapset perheineen. Käytännössä kaikki ovat saaneet samaa soppaa yhtä suurella kauhalla, eli samanpituiset ajat koko ikäluokalle, organisaation määrittelemällä sisällöllä. Asiakkaat ovat eri palautteiden mukaan hyvin tyytyväisiä palveluumme, mutta toivovat digipalveluiden lisäämistä.

Nykyistä palveluprosessia on nyt pohdittu ja pilkottu. Hukkaa on löytynyt ja sitä alettu jo häätää pienillä työtavan muutoksilla. Olemme miettineet, miten voisimme vastata asiakkaiden toiveeseen palveluiden digitalisoinnista. Näkökulmia ovat asiakas, työntekijä ja taloudellisuus.

Kouluterveydenhuolto. Lintumetsän koulu. Kuvassa terveydenhoitaja Sanni Hovinen ja Minttu Grönberg. Kuva: Olli Häkämies

Tavoitteena on älykäs, vuorovaikutteinen, terveyttä edistävä asiakaslähtöinen ja valmentava digitaalinen toimintamalli. Asiakkaan antamien tietojen perusteella kartoitetaan hoidontarvetta ja elämäntilannetta jo ennen vastaanottoa. ODA tukee asiakasta valmennuksin, palauttein ja ohjaa oikeisiin ja sopiviin palveluihin ja ajanvarauksiin. Vastaanotolle tullessaan hoidontarpeen ja terveysriskien seulontaa on jo tehty paljon.

Terveydenhoitajan on muutettava työtapaa. Rutiineista, tutuista työtavoista ja kontrollista on uskallettava päästää irti. Ennen terveydenhoitaja ” tiesi paremmin” ja neuvoi, tulevaisuudessa asiakas kulkee edellä ja terveydenhoitaja kannattelee viereltä silloin kun siihen on tarvetta. Jos asiakkaalla on asiat hyvin, eikä tuen tarvetta nyt ole, voisi digitaalinen ODA-kartoitus joskus korvata osan vastaanottokäynneistä.

Kuva: Tuire Ruokosuo

Olemme kokeilleet ja vertailleet toimintojen sähköistämistä pienin askelin. Pilotissa on kokeiltu osassa tarkastuksissa sähköistä ajanvarausta, joka on otettu positiivisesti vastaan niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin taholta. Sähköinen ajanvaraus yhdistettynä automaattiseen tekstiviestimuistutukseen vähensi perumattomia poisjääntejä merkittävästi.

Koulutulokkaan terveystarkastuksessa on kokeiltu myös sähköistä esitietolomaketta ja 8- luokkalaisen tarkastuksessa on analysoivaa, monipuolisempaa hyvinvointikartastoa. Nämä kokeilut ovat askelia kohti digitaalista tavoitetta. Käyttökokemukset ja mittaukset ovat olleet positiivisia, tähän suuntaan haluamme terveydenhuoltoa viedä.

 

Teksti: Espoon lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon ODA-tiimit