ODA- kehitystiimi – ensisilmuja havaittavissa!

ODA- kehitystiimi on elänyt intensiivistä ja mielenkiintoista alkuvuotta. Hankintapäätöksen jälkeen päästiin käärimään hihat ja tarttumaan toimeen! Talven taittuessa kevääksi vauhti kiihtyy, kädet ovat upotettuna multaan ja olemme askeleen lähempänä ensimmäisiä makupaloja.

ODA2 Toimittajakonsortio – Mediconsult Oy ja Solita Oy

Konsortiohan muodostuu yhdistelmästä raudanlujaa ymmärrystä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäosaamista ja teräksistä käyttöliittymäsuunnittelua ja toteutusta. Mediconsult Oy:n vuosikymmenien kokemus suomalaisesta sosiaali- ja tietojärjestelmäkentästä yhdistyy nyt Solita Oy:n digitaalisen palvelujen kehityskulttuuriin. Hanketoimiston tiiviissä ohjauksessa tapahtuva kehittäminen tapahtuu scrum- menetelmiä käyttäen. Käytännössä tämä tarkoittaa tiimin jatkuvaa kommunikointia keskenään fyysisestä sijainnista riippumatta ja kahden viikon kehityssykleissä kurinalaisesti edeten. Valtavan taustatyön tehnyt hanketoimisto ja kaikki ODA- hankkeeseen tähän asti kortensa kekoon kantaneet ovat luoneet sen mallin, jonka mukaan kehitystiimi nyt rakentaa konkreettista ODA-palvelua.


Uudella otteella vai perinteisellä reseptillä?

Ketteryys ja avoimuus nousivat kärkiteemoiksi hankintavaiheessa eivätkä jääneet hankintavaiheen sanahelinäksi. Työkokeella testattiin toimittajakandidaattien kykyä luoda parissa viikossa tuote prototyyppi, joka innovatiivisesti käyttää olemassa olevaa kansallista palveluinfraa ja on käyttäjälle selkeä, yksiselitteinen ja ohjaava.

Ketteryydestä ja innovatiivisuudesta palkittiin ja näille kyvyille on ollut käyttöä myös ODA- kehityksen ensimmäisen elinvuoden alkutaipaleella.

Mikä eroaa aiemmin tehdystä? ODA-projektissa tuoteomistaja on aidosti mukana päivittäisessä tekemisessä ja käytännössä koko ajan tavoitettavissa. Tuoteomistaja johtaa yhdessä scrum masterin kanssa kehitystiimiä ja auttaa tiimiläisiä keskittymään asioihin jotka ovat tuotteen ”potkulauta”- version rakentamisessa olennaisia. Lisäksi aikaisempaan, perinteiseen tekemiseen verrattuna ODA- hankkeessa on menty etupainotteisesti toimintamallimuutos – ei teknologia edellä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ODA- projektipäälliköt ovat organisaatioissaan panostaneet käyttäjätarinoiden kirjoittamiseen ja miettineet prosessin ensin toimintamuutoksen kannalta – teknologia palvelee ja seuraa käyttäjien miettimiä toimintamallimuutoksia.


Virtuaalitiimi Hands on!

Hands on eli kädet savessa on tässä yhteydessä erittäin kuvaava termi kertomaan tekemisestämme.

Virtuaalitiimi työskentelee Kuopiossa, Tampereella ja Helsingissä. Virtuaalityövälineet kuten pikaviestimet ja chatit mahdollistavat jatkuvan ja reaaliaikaisen kommunikoinnin. Aika ajoin koko tiimi pitää ”boot campia” joko Kuopiossa tai Tampereella, jolloin päästään kasvokkain käymään haastavimpia asioita läpi. Uutta syntyvää ODA- koodia päivittyy sivustolle https://github.com/omahoito/rfc/issues.

Keskustelevasta ja avoimesta yhteistyöstä ja nopeasta ongelmanratkaisusta toimittajakonsortio saikin maininnan jo työkokeen aikana.


Ensimmäiset leskenlehdet!

Kuten kaikki uuden luominen, myös hankalia hetkiä mahtuu mukaan mutta määrätietoisesti pääsemme eteenpäin. Koska tiimin jäsenet olivat jo työkokeen ajoilta tuttuja toisilleen, tositoimien alkaessa jää suli alta aikayksikön ja homma pääsi virtaamaan eteenpäin esteettä. Vaikka kevät joskus ottaakin takapakkia, on raastavalta takatalvelta ODA:ssa säästytty. Noudatetut avoimuuden periaatteet pitävät huolen siitä, että tekeminen kestää jatkuvasti lisääntyvää päivänvaloa.

Maltetaan mielemme, kevään ensisilmuja on jo nähtävissä ja niistä myöhemmin lisää!


Teksti: ODA-kehitystiimi Mediconsult ja Solita
 

2017 - nyt mennään, ja kovaa!

Suuret muutokset lähtevät pienistä asioista ja tällaiset asiat ajavat kohti suurempia päämääriä, mutta kaikella tällä on yksi yhteinen tavoite:

Asiakkaan asettaminen keskiöön

Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos on yhteispäivystyksenä originelli sekä kilpailukykyinen niin kustannustehokkuudeltaan kuin ollessaan osana uudistuvaa sote-palveluketjua. Työntekijöiden työn jälki ja laatu on henkilökunnan työmotivaation ja työn mielekkyyden kannalta huippuluokkaa. Päivystyksemme on haluttu hoitopaikka ja kansallisesti laadukas.

Olemme ottaneet käyttöön uuden puhelinjärjestelmän alkuvuodesta tuomaan toimintavarmuutta toukokuun alussa alkavan pilotin myötä. Hengitystieinfektiopotilaan oirearvion pilotti tulee olemaan ensimmäinen ODA-alustan avulla käytettävä oirearvio. Tämä tuo asiakkaille uuden sähköisen palvelupolun olemassa olevien palvelupolkujen rinnalle. Tähän käyttöönottoon olemme lisänneet resurssejamme uusilla digisairaanhoitajilla, jotka tulevat ensimmäisinä yhdistämään digitalisaatiota ja sairaanhoitajan vastaanoton toimintaa. Tuloaulaan odotamme innolla huhtikuun lopulla tulevaa palvelutiskiä, joka tuo asiakaslähtöisen näkökulman julkikuvaamme.

”Tavoitteenamme on ODA:n avulla hakea mahdollisimman nykyaikaista lähestymistapaa, jota erityisesti nuorempi väestömme kaipaa. Älypuhelin on nykyään kaikilla ja niitä halutaan käyttää tiedon hakemiseen, ei pelkkään puhelimessa jonottamiseen. ODA on iso mahdollisuus vastata haasteisiin, joita muillakin palvelualoilla on nykyään. Vaihtoehdot yhteyden saamiseen ovat olleet joko soittaminen tai paikalle saapuminen ja tähän saadaan nyt muutos. Henkilökohtainen yhteys aivan uudella tavalla! Tällä sähköisellä palvelulla on mahdollista tarvittaessa hoitaa asiakkaan koko palvelu alusta loppuun, joka on se todellinen juttu!” (Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtaja Sirpa Rantanen)

Projektinäkökulmasta ODA ajaa suoraviivaisesti muutosta terveys- ja sosiaalipalveluihin valtakunnallisesti. EPLL:ssä tulevaisuuden näkymät digitalisaation osalta ovat kirkkaat ja teknisten ratkaisujen konkretisoitumisen näyttäytyminen on antanut raikasta informaatiota maakuntatasolle asti. Yhteistyö Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeen kanssa raivaa tietä kohti valtakunnallisia hallituksen kärkihankkeen päämääriä digitalisaatiosta.

Kevättä rinnassa nyt kohti yhteistä päämäärää - digitaalista tulevaisuutta!


Teksti: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ODA-pilotti

Kevät tulee ja niin tulee muuten ODA:kin

ODA-palvelujen sisältöjä, sote-uudistuksen ja valinnanvapauslakiluonnoksen pohdintaa, tiimien muutosvalmennuksia ja yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa. Siinä muutamia päällimmäisiä asioita, joita ODA-hanketoimiston työlistalta löytyy tällä hetkellä.

ODA-palvelujen ensimmäiset oirearviot eli Oma-arviot ovat valmistumassa lähiaikoina. Näiden sisältöjä ja käyttöliittymiä palvelumuotoillaan ammattilaiskäyttäjien kanssa maalis-huhtikuussa. Asiakaskäyttäjien kanssa palvelumuotoilua tehtiin jo syksyllä. Saadun palautteen perusteella hiomme käyttöliittymiä, sisältöjä ja tekstejä vastaamaan paremmin ammattilaisten tarpeita ennen kuin varsinaiset pilotit aloitetaan. Ensi vaiheessa ODAssa valmistuu 13+4 Oma-arviota. Näitä ovat: selkäkipu, olkapään kipu ja polven oireet, närästys, peräaukon oireet ja ripuli(n oireet), hengitystietulehduksen kriittiset oireet, yskän, kurkkukivun ja korvatulehduksen oireet sekä päänsärkyyn, silmätulehduksen oireisiin, virtsatieinfektion oireisiin liittyvät arviot. Sosiaalipalvelujen Oma-arvioista valmistuu omaishoidontuen, henkilökohtaisen avun sekä vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetustuen arviot. Uusia Oma-arvioita toteutetaan kysynnän mukaan jatkokehitysvaiheessa.

Hyvinvointitarkastuksen eli Omavointi-palvelun sisältöä on myös työstetty viime viikkoina ahkerasti yhdessä kuntatoimijoiden kanssa. Yhtenä keskeisenä kysymyksenä on pohdittu sitä, miten asiakkaan toimintakykyä pitäisi mitata. Toimintakyvyn mittaamisen pitää lähteä asiakkaan tarpeista ja kuvata asiakkaan tilannetta hänen omasta näkökulmastaan mahdollisimman hyvin. Valmiiden mittareiden ongelma on geneerisyys, kun taas vapaata tekstiä on haastavampi analysoida automaattisesti ja kiinnittää se rakenteiseen tietoon. Olemme käyneet läpi lukuisia erilaisia mittareita. Viimeksi olemme tutustuneet muun muassa THL:n toteuttamaan Toimintakykyni, mICF-sovellukseen, jonka avulla käyttäjä valitsee toimintakykynsä nykytilaa ja siihen vaikuttavia ympäristötekijöitä pudotusvalikoiden avulla. Tilanteen arviointi tapahtuu joko asteikolla, sanallisesti tai valokuvilla. Sovellus sitoo annetut vastaukset toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainväliseen ICF-luokitukseen. Sovelluksen testausvaiheen materiaaleihin voi tutustua THL:n sivuilla osoitteessa: https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/asiakaslahtoinen-icf-pohjainen-mobiili-arviointityokalu-micf-kaytettavyystutkimus

Toiminnallisen muutoksen aikaansaaminen on ODA:n tärkein tavoite. Sähköiset palvelut tukevat ja mahdollistavat muutoksen. Yli kolmekymmentä pilottitiimiä on valmennettu kehittämään asiakastyön prosessejaan Lean-periaatteiden mukaisesti ja valmennukset ovat tuottaneet positiivisia muutoksia piloteissa. Oulu on käynnistänyt akuuttivastaanoton sähköisen ajanvarauksen, jolla vähennetään asiakkaan jonottamista puhelimessa ja kohdistetaan ammattilaisten resurssia ajanvarausta tuottavampaan työhön. Joensuun pitkäaikaistyöttömän palvelutarpeen arviointi tehdään nyt moniammatillisesti, jolloin asiakkaiden luukuttaminen ja turhat käynnit vähenevät. Turun ulkomaalaistoimistossa käyttöönotetun, asiakkaan omalla kielellä tarjottavan sähköisen terveystarkastuksen esitietolomakkeen avulla vastaanottoaikaa on pystytty pienentämään 1,5 tunnista tuntiin ja ammattilainen pystyy auttamaan useampia asiakkaita. Nämä ja monet muut hyvät muutokset motivoivat pilotteja jatkamaan asiakastyön prosessien hiomista asiakasystävällisempään suuntaan.

Valinnanvapauslaki on saanut viime viikkoina erittäin paljon uutisaikaa ja keskustelu käy kuumana myös sosiaalisessa mediassa. Kuten ministeri Rehula taannoin totesi, tämä on suurin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Suomessa sitten terveyskeskusmallin luomisen, joten ei ihme, että tässäkin pätee sama kuin muissakin muutostilanteissa eli herättää tunteita laidasta laitaan. Myös ODA:ssa käymme valinnanvapauteen liittyvää lakiluonnosta läpi ja otamme kantaa ODA-palvelujen mahdollisuuksiin valinnanvapauden maailmassa, jossa asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi tarvitaan yhtenäisiä tapoja arvioida hoidon- ja palvelutarvetta sekä suunnitella asiakkaan hoidon ja palvelun kokonaisuutta tilanteessa, jossa palveluketjuissa on yhä useampia tuottajia.

Yhteistyötä mm. Virtuaalisairaalan kanssa on jatkettu tiiviisti ja mietitty erityisesti Naistalon ja ODA:n välistä yhteistyötä. Olemme yhteisissä keskusteluissa tunnistaneet asiakkaan hoitopolulla erityisesti “nivelkohdissa” yhteistyön tiivistämisen tarpeen. Asiakkaan kannalta on tärkeää, että kansalliset palvelut muodostavat sähköisiä palveluketjuja, joissa asiakkaan palvelukokemus säilyy yhtenäisenä hänen siirtyessään palvelusta toiseen. Yhteistyö muiden kärkihankkeiden kanssa vie aikaa, mutta auttaa löytämään yhteisen polun, jotta hankkeisiin laitettava raha saataisiin entistä paremmin tuottamaan hyötyä nimenomaan asiakkaille.


Teksti: ODA:n hanketoimisto

Paljon palveluja tarvitsevien prosessin kehittäminen Oulussa

Sähköinen palvelu, Oulun Omahoito, on ollut käytössä Oulussa jo vuodesta 2008. Palveluun on rekisteröitynyt yli 90 000 oululaista. Viime vuonna Omahoidossa asioi noin 50 000 kuntalaista. Erityisen aktiivisia ovat yli 65-vuotiaat, joista yli kolmasosa käyttää Omahoitoa säännöllisesti hoitaessaan sosiaali- ja terveysasioitaan. Oulussa seurataan asiakaspalautteita ja kehitetään sähköisiä palveluja kuntalaisten tarpeiden mukaisiksi. 

Paljon palvelua tarvitsevien pilottiprosessin omistaja Kirsi Kivelä kertoo, mistä on kyse ja missä vaiheessa ollaan menossa.

Mitä tarkoitetaan paljon palvelua tarvitsevien prosessilla?
Eri yksiköissä on erilaiset käsitykset, keitä ovat paljon palvelua tarvitsevia asiakkaita. Terveysaseman vastaanotolla paljon palveluita tarvitseva asiakas on käynyt esimerkiksi yli kuusi kertaa suunnittelemattomilla lääkärikäynneillä vuoden aikana. Mielenterveys- ja sosiaalipalveluissa ei ole varsinaisia kriteereitä, vaan työntekijä arvioi asiakkaan tuen tarpeen.

- Paljon palvelua tarvitsevilla asiakkailla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat suuren tuen tarpeessa. Tuen tarve voi olla monelta eri osa-alueelta sosiaali- ja terveyspalveluista, Kirsi kertoo.

Henkilökunnan kannalta tärkeää on, että työntekijä tunnistaa paljon palvelua tarvitsevat asiakkaat sekä tietää toimintamallin. Mallin avulla vahvistetaan moniammatillista yhteistyötä ja osaamista. Asiakkaan kannalta se vahvistaa hoidon jatkuvuutta ja hoitoon sitoutuminen paranee, kun asiakas saa oikeat palvelut oikeaan aikaan. Luottamus palvelujärjestelmää kohtaan kasvaa, turvallisuuden tunne ja elämänlaatu paranevat.

Minkälaisia muutoksia ja kokeiluja on jo tehty?
Moniammatillista yhteistyötä eri yksiköiden välillä on vahvistettu syksystä 2016 lähtien. Tarkoituksena on osaamisen jakaminen niin, että eri ammattilaiset ja heidän työnkuvansa tulevat tutuiksi. Nyt on tehty tuen tarpeessa olevien asiakkaiden tunnistamiskriteerit toimintayksiköittäin.

Paljon palvelua tarvitsevien kehittämistiimissä on mukana ammattilaisia eri sosiaali- ja terveyspalveluista. He ovat osallistuneet kolmeen eri valmennukseen, joissa on ollut mukana eri pilotteja ympäri Suomea.

- Valmennuksissa on mietitty kohderyhmiä, kuvattu nykyistä tilannetta ja mietitty ratkaisuja kaikille tuttuihin ongelmiin.

Paljon palveluita tarvitsevien pilotissa on mukana kymmenen asiakasta, joille testataan toimintamallia. Heidän lähtötilanteensa on kartoitettu viime keväänä ja nyt he saavat mallin mukaista palvelua. Keskeistä on, että heille on nimetty vastuutyöntekijä ja tehty suunnitelma yhdessä asiakkaan kanssa hyödyntäen moniammatillista tiimiä tarpeen mukaan.

- Jos asiakkaalla on monialaista palvelun tarvetta, niin vastuutyöntekijä hoitaa asiakkaalle palvelut, ettei hänen itse tarvitse ns. pomppia luukulta toiselle, Kirsi kertoo.

Pilottiasiakkaat ovat olleet todella onnellisia, että yksi ammattilainen on hoitanut heidän palveluitaan ja asioita. Hoidon jatkuvuus ja sitoutuminen hoitoon on parantunut. Myös ammattilaiset ovat motivoituneita ja kokeneet mallin hyväksi asiakkaiden tyytyväisyyden vuoksi.

Millaisia haasteita on ollut?
Kehittämistiimissä on ollut henkilövaihtuvuutta. Moniammatillisen yhteistyön saaminen liikkeelle ja se, että sitten osattaisiin hyödyntää eri ammattiryhmien osaamista sekä vastuutyöntekijän perehdytys eri palveluihin.

Pilottiasiakkaiden osilta prosessi jatkuu toimintamallin mukaisesti. Työntekijät perehtyvät malliin syksyllä 2017 ja sen jälkeen se otetaan käyttöön hyvinvointipalveluissa.

- Sähköisten työkalujen käyttöönotto tapahtuu loppuvuodesta 2017, jolloin sähköinen hyvinvointitarkastus ja –suunnitelma ovat osana paljon palvelua tarvitsevien toimintamallia. Sähköinen hyvinvointisuunnitelma on nähtävänä asiakkaalle ja kaikille asiakkaan kanssa toimiville, jotka ovat hyvinvointisuunnitelman laadinnassa mukana asiakkaan luvalla, Kirsi kertoo


Blogiteksti on tehty Kirsi Kivelän haastattelun pohjalta

Jaana Kriikkula
terveystieteiden kandidaatti, terveyshallintotieteen harjoittelija

Kirsi Kivelä
palveluesimies, paljon palveluita tarvitsevien pilottiprosessin omistaja.

Riikka Hirvasniemi
kehittämiskoordinaattori, ODA Oulun projektipäällikkö