Yhteistoiminnassa asiakkaan parhaaksi

Joensuussa on oltu viime kuukaudet soten historian yhden suurimman muutoksen äärellä. Siun sote käynnisti toimintansa tammikuun ensimmäisenä päivänä. Kunnan hoidettavaksi jäi edelleen paljon asioita, eikä työllisyys ollenkaan tehtävistä vähäisimpänä. Työttömän asiakkaan palvelut ovat olleet melko lailla hajallaan aiemminkin, mutta uusi sote-kunta-rajapinta voi lisätä vaikeuskerrointa asiakkaan kokonaisuuden hallinnassa.

Miten tulevaisuudessa varmistamme asiakkaan koordinoidun palvelun ja riittävän tuen uudessa mahdollisesti entisestään pirstaloituneemmassa soten, kunnan, kolmannen sektorin ja yksityisten palveluiden sekamelskassa? Miten käy paljon apua tarvitsevien ihmisten, kuten pitkäaikaistyöttömien, valtakunnallisessa sotessa? Itse uskon naivisti edelleen yhteistoiminnan voimaan. Sitä on tehtävä entistä voimakkaammin organisaatioiden joka tasolla, johdosta asiakasrajapintaan asti ja myös organisaatiorajojen yli.

Yhteistoiminnan lisäksi tarvitsemme palvelurakenneuudistusta, jota meillä itärajalla on lähdetty tekemään monella rintamalla niin sotessa kuin kunnassa. ODA-tuotteet tai vastaavat kaltaisensa eivät tietenkään päälle liimattuna vanhaan toimintaan tuo onnea asiakkaan prosessiin. Siksi meidän on ensin muutettava palvelut vastaamaan asiakkaiden tarpeita.

Meillä työllisyyspalveluita on uudistettu voimakkaasti mm. lisäämällä painopistettä pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyyn. Sotessa on lähdetty rakentamaan paljon apua tarvitsevien palveluita osana tulevia sote-keskuksia. Paljon apua tarvitsevissa ihmisissä ja perheissä on usein paljon pitkäaikaistyöttömiä, joten näiden asiakkaiden palvelukokonaisuuksissa on erityisen tärkeää eri toimijoiden välinen yhteistoiminta. Koska asiakkaan todellinen elämänpolku kulkee yleensä yli erilaisten hallinnollisten rajapintojen, meidän kannattaa kehittää palveluita yhdessä eri organisaatioiden kanssa.

Yksi olennainen ratkaisun avain meiltä vielä puuttuu, nimittäin asiakkaan yksi suunnitelmapohja. ODA:n omasuunnitelman avulla voidaan tulevaisuudessa varmistaa asiakkaan hallittu prosessi kentällä, jossa todellinen lisäarvo asiakkaalle syntyy tai on syntymättä. Asiakkaan kanssa yhdessä tehty suunnitelma voi toimia punaisena lankana asiakkaan polulla, jolla kulkee monta toimijaa joskus pitkänkin aikaa. Omasuunnitelma tulee säästämään myös rahaa ja resursseja, niin asiakkaan kuin organisaatioiden, kun turha poukkoilu paikasta toiseen ja päällekkäinen tohina vähenee.

Täältä itärajalta päin katsottuna näyttää siltä, että työttömien osalta käynnissä olevat uudistukset ovat enemmän mahdollisuus kuin uhka. Vaikeuksia tulee edelleen olemaan palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisessa, mutta ne eivät ole niin isoja kuin voisi kuvitella. Siksi koska täällä meillä on tapana tehdä ja sanoa: ”myö yhes”.


Teksti: Jaana Kurki
Projektipäällikkö, Joensuun kuntapilotti

eSote-tutkimus Suomessa

Suomessa tehdään aktiivisesti eSote-tutkimusta, ja käynnissä on samanaikaisesti useita erilaisia hankkeita. eSote-tutkimuskenttä on toistaiseksi erittäin hajanainen, ja toukokuussa valmistuva eSote-kartoitustyö tuo selkeyttä tähän.

Suomessa tehdään tällä hetkellä eSote-tutkimusta monessa eri tutkimuslaitoksessa ja monesta eri tutkimusnäkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio ja sen tutkimus yhdistää nyt eri alojen tutkijoita uudella tavalla miettimään asiakaskokemusta, liiketoimintamalleja, vaikuttavia hoitomuotoja ja muita digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia ja haasteita sosiaali- ja terveysalalla. Oman lisänsä tähän kenttään tuo myös erilaiset eSote-kehittämishankkeet. Yhteistä Suomen eSote-tutkimus- ja kehittämiskentällä on sen hajanaisuus. Työskentely alalla on hyvin aktiivista, mutta kenelläkään ei tunnu olevan kokonaiskäsitystä siitä, mitä kaikkea Suomessa eSote-alueella on meneillään.

Virtuaalisairaala 2.0- ja ODA-hankkeiden yhdessä perustaman eSote-tutkimusryhmän tavoitteena on koota eSote-tutkimusta tai kehittämistyötä tekevistä tutkijoista ja kehittäjistä (myöhemmin tutkijat) verkosto yhteisiä hankesuunnitelmia ja rahoitushakemuksia varten, lisätä tutkijoiden vuoropuhelua ja verkostoitumista. Teimme eSote-tutkimusryhmän toimeksiannosta pian julkaistavan selvityksen eSote-tutkimuksesta Suomessa.

Pyysimme suomalaisilta eSote-tutkijoilta tietoa käynnissä olevista eSote-hankkeista ja vastausten perusteella jaottelimme eSote-tutkimuksen kahdeksaan näkökulmaan ja niiden alakategorioihin (kuva).

eSote-tutkimusnäkökulmakuvio (©Hiltunen, Mukka, Hörhammer, Kaila 2017)

Tällä hetkellä käynnissä olevia eSote-tutkimushankkeita löytyi 29. Hankkeissa on mukana laajoja kokonaisuuksia, jotka sijoittuivat usealle tutkimusnäkökulmalle, ja toisaalta pieniä kokonaisuuksia, jotka keskittyivät yksittäisen tutkimusnäkökulman alakategoriaan. Identifioimistamme hankkeista eniten sijoittuu laatu, vaikuttavuus & arviointi- sekä asiakas- ja käyttäjälähtöinen palvelunkehittäminen –näkökulmiin, jotka tuntuvat olevan tutkijoiden erityinen kiinnostuksen kohde. Liiketoiminnan, yhteiskunnan ja etiikka & säätelyn näkökulmissa tutkimusaktiivisuus on alhaisinta.

Suomen terveysteknologian liiketoiminta on vilkasta, ja olemme siinä monia maita edellä. Liiketoiminnan tutkimuksen vähäisyys olikin yllättävää. Terveysteknologian liiketoiminta ja koko ala on melko tuore, joten on mahdollista, että terveysteknologioiden tutkimus on painottunut yksittäisten eSote-palveluiden kehittämiseen ja niiden hyötyjen osoittamiseen yksittäisen palveluntuottajan näkökulmasta. Tämä selittäisi myös laatu, vaikuttavuus & arviointi sekä asiakas- ja käyttäjälähtöinen palvelunkehittäminen -näkökulmien painotuksen.

eSote-palveluihin sisältyy paljon toiminnallisuuksiltaan erilaisia palveluita ja tämä fragmentoituneisuus yhdessä alan tuoreuden kanssa saattaa näkyä myös esimerkiksi etiikan & säätelyn tutkimuksen kehittymättömyytenä. Voidaan myös ajatella, että samojen eettisten normien tulisi ohjata sekä digitaalisin että perinteisin kanavin tuotettua palvelutuotantoa. eSote tuo kuitenkin väistämättä uusia kysymyksiä ja haasteita palveluntuotantoon, johon etiikan ja säätelyn tutkijoidenkin tulisi tuoda panoksensa.

__________________________________________________________________________________

Blogiteksti kirjoitettu pian julkaistavan eSote-kartoituksen pohjalta. Kirjoittaja on ollut työstämässä eSote-kartoitusta, toiminut eSote-tutkimusryhmän asiantuntijasihteerinä ja tutkii myös itse väitöskirjassaan ja työssään HEMA-instituutissa terveydenhuollon digitaalisia ratkaisuja.

Anna-Maria Hiltunen
TtM, Sh AMK
Tohtorikoulutettava
Aalto-yliopisto
HEMA-instituutti
anna-maria.hiltunen@aalto.fi
hema.aalto.fi

 

Oirearviohackissa toukokuun 5. ja 6. kehitetään älykkäitä oirearviopalveluita

Omat digiajan hyvinvointipalvelut -hankkeessa (ODA) uudistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamalleja. Rakenteilla on sähköinen palvelukokonaisuus, joka hyödyntää sekä ammattilaisten järjestelmissä olevaa tietoa että asiakkaiden itsensä tallentamaa hyvinvointitietoa. ODAn myötä uudistuvat niin asiointi, tiedonsaanti kuin sote-ammattilaisten työpäiväkin.

ODA:ssa tehdään monia asioita uudella tavalla. Yksi kehittämisen tapa, jota ollaan päätetty ODA:ssa käyttää, on hakea uusia ideoita toteutukseen hackathonien avulla. Hackathon (voidaan kutsua myös nimellä hackday tai hack) on fasilitoitu tapahtuma, jonka tavoitteena on saada toimiva sovellus tai muu tuotos. Ratkaisu ei välttämättä täytä kaikkia mahdollisia kriteereitä, vaan sillä pyritään vain todentamaan idean toimivuus ja löytää parhaat mahdolliset ratkaisut. Konseptina hackathon tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää kokeilevalla tavalla, luoda osaajaverkostoja sekä mahdollistaa tehokasta yhdessä oppimista ja rikastaa näkökulmia, joista ratkaistavaa ongelmaa tarkastellaan.

Ensimmäinen ODA-hackathon järjestetään toukokuussa yhdessä Sitran kanssa Hämeenlinnassa. Tällöin keskitytään löytämään innovatiivisia ratkaisuja oirehavaintojen ja esimerkiksi kansalaisen aktiivisuuteen liittyvän, datan perusteella tehtävään koneelliseen päätöksenteon tukeen. Parhaimmilla ratkaisuilla on mahdollista päästä osaksi ODA-hankkeen kansallisia palveluja.

Tiimin työn tulos voi olla tapa käsitellä oirehavaintoja ja aktiviteettidataa tai sovellus, joka tuottaa näiden datojen perusteella asiakkaalle toimintasuosituksen, joka voi olla itsehoito-ohjeita tai suositus varata aika ammattilaiselle. Tarkoitus on viedä tapahtuman parhaat lopputuotokset tuotantoon osaksi tulevaa ODA-palvelukokonaisuutta. ODA-hackiin kutsutaan 5-10 tiimiä. Tapahtumaan voi ilmoittautua tiiminä tai yksin. Varsinaiset tiimit muodostetaan ennakkokarsinnan aikana.

Hackathoniin osallistumisesta maksetaan osallistujille kohtuullinen korvaus menetetystä vapaa-ajasta.
Näin mahdollistetaan ammattimaisesti toimivien tiimien osallistuminen. Parhaan toteutuksen tehneeltä tiimiltä (tai useammalta tiimiltä) voidaan hankkia varsinainen toteutus.

Tätä tilaisuutta ei kannata missata, kerää tiimi ja pistä päivä kalenteriin! Tapahtuma järjestetään toukokuun 5. ja 6.


Lisätietoja tapahtumasta:
Jaakko Korhonen, ODA-hanke, 050 328 5285, jaakko.korhonen@espoo.fi
Ville Koiste, Sitra, 0400 974 422, ville.koiste@sitra.fi

 

Valmistaudumme tulevaan − virtsatieinfektion Oma-arvio

Muutama vuosi taaksepäin ei ollut kovinkaan yleistä, että virtsatieinfektioon olisi saanut reseptin ilman lääkärin vastaanottokäyntiä. Nyt kuitenkin tavoittelemme jo tilannetta, jossa osalla virtsatieinfektio-oireisista asiakkaista olisi mahdollisuus hyödyntää uudenlaista palvelua, jossa perusterveen naisen oireidenmukainen hoito onnistuu ilman fyysistä käyntiä terveysasemalla. Sähköinen asiointi on nykypäivää mitä erilaisemmilla palvelualoilla. Se on hyvä ja joustava palvelumuoto hoitaa asioita myös terveydenhuollossa. Uudet palvelumuodot kehittyvät kiivaaseen tahtiin ja digitalisaatio onkin jo ihan nurkan takana kun esimerkiksi Oda-tuotteita työstetään pilotointeja varten valmiiksi.

 Olemme viimeisen puolentoista vuoden aikana Tampereella parannelleet virtsatieinfektioasiakkaan hoitopolkua sujuvammaksi. Tampereella otettiin käyttöön sähköinen virtsatieinfektion esitietolomake vuonna 2015. Nyt Oda-projektissa työstämme silloin aloitetun virtsatieinfektio-oireisen perusterveen naisen hoitoprosessin hiomista vielä paremmaksi. Olemme kartoittaneet nykytilaa, tehnyt erilaisia mittauksia sekä PDSA muutoksia, jotta virtsatieinfektio-oireisen hoitoprosessi olisi mahdollisimman asiakaslähtöinen.

Nykytilaa kartoittaessamme seurasimme virtsatieinfektio-oireisten asiakkaiden yhteydenottotapoja hoitajaan. Yhteydenotot tapahtuvat sähköisellä lomakkeella, perinteisesti puhelimella tai hoitajan vastaanotolla. Yhteinen piirre seurannassa oli, että osalla niistä asiakkaista, joilla todettiin virtsatieinfektioon liittyvät oireet, hoidon toteutus ohjautui suoraan reseptipyyntönä lääkärin työlistalle ja he saivat sähköisen reseptin ilman lääkärin vastaanotolla käyntiä. Seurannassa lääkärin vastaanotolle päätyi siis vähemmän virtsatieinfektio-oireisia potilaita kuin lääkärin työlistalle reseptipyyntöjä. Olemme etsineet virtsatieinfektio-oireisen hoitoprosessista pieniä muutoskohteita, joilla on ollut positiivinen vaikutus hoidon sujuvuuteen.

Tutkimme kolmella terveysasemalla virtsatieinfektiopotilaan hoitoprosessia läpimenomittauksilla. Digihoitajiksi nimetyt hoitajat suorittivat mittaukset omilla terveysasemillaan. Mittaus alkoi asiakkaan yhteydenotosta ja päättyi siihen, kun asiakas sai tiedon reseptistä. Asiakkaalle osin näkymätön työ hoitoprosessissa sisältää useita manuaalisesti tehtäviä työvaiheita moniammatillisessa työyhteisössä. Läpimenoajoissa oli havaittavissa vaihtelua riippuen siitä, millä tavalla asiakas oli yhteydessä hoitajaan. Yhtenäisten toimintatapojen kertaaminen virtsatieinfektion hoidossa onkin seuraava toimenpide ennen uutta läpimenomittausta.

Seuraamme viikoittain myös sähköisten lomakkeiden määrää ja virtsatieinfektio-oirekäyntisyillä hoitajan vastaanotolla kävijöiden määrää. Vaikuttavuusmittari osoittaa sähköisen lomakkeen käytön olevan vielä vähäistä ja asiakkaat ohjautuvat usein virtsatieinfektioasioissa hoitajan vastaanotolle. Meillä on tässä kohtaa vielä tehtävää, jotta tavoittaisimme ne asiakkaat, jotka ovat uusien digitaalisten palveluiden optimaalisia käyttäjiä ja hyötyisivät niistä. Ihmiset käyttävät älypuhelimia ja tietokoneita jo niin sujuvasti, että he löytävät myös terveydenhuollon monipuolistuvat digipalvelut, jos me vain opimme markkinoimaan niitä riittävästi useiden eri kanavien kautta.

Toistamme huhtikuussa 2017 viime marraskuussa tehdyt hoitoprosessiin liittyvät mittaukset samoilla pilottiterveysasemilla. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten tähän mennessä tehdyt muutostoimenpiteet ovat juurtuneet käytäntöön ja helpottavat asiakkaan asiointia ammattilaisten kanssa.

Näillä toimenpiteillä valmistelemme virtsatieinfektio-oireisen asiakkaan hoitoprosessia Oda-kelpoiseksi. Odotamme mielenkiinnolla tulevia aikoja.

Työntouhunkin keskellä olemme olleet iloisia siitä, kun saamme olla mukana kehittämässä omalla osuudellamme tätä suurta Oda-kokonaisuutta. Olemme oivaltaneet sen, että saamme panostuksemme vastapainoksi valtavasti ainutlaatuisia kokemuksia sekä aineetonta pääomaa, jonka arvoa ei voi edes mitata!


Teksti: Tampereen ODA-pilottiryhmä